Aito puuhella tuo nopeasti lämpöä – samalla se on oiva apulainen ruoanlaitossa

Laura, Kaius ja Samuel Sinnemäki ovat asuneet viehättävässä hirsitalossaan luonnon keskellä Nummelassa jo toista vuotta. Tunnelma uutuuttaan vielä puuntuoksuisessa talossa on kotoisa. Suuret ikkunat tuovat sisään runsaasti luonnonvaloa. Lämpöäkin riittää, sillä syksystä pitkälle kevääseen Sinnemäet lämmittävät kotiaan sekä puuhellalla että varaavalla tiilitakalla.

Takkaan pistetään tulet illalla, ja se lämmittää taloa hyvin yön yli. Puuhellassa sen sijaan on tuli lämmityskaudella oikeastaan aina päiväsaikaan, jos perhe on kotosalla. – Teen usein etätöitä kotona, ja silloin sytytän tulet hellaan jo aamulla, Kaius vahvistaa.

Lisä- ja varalämpöä taloon

Sinnemäet hankkivat puuhellan lisä- ja varalämmönlähteeksi. Talossa on myös sähkölämmitys: sähköpatterit sekä ilmalämpöpumppu, jota tosin puulla lämmitettäessä ei tarvitse paljoakaan päällä pitää.

Tulisijalla ja hormilla on oltava CE-merkintä.

Lämmityskaudella takka ja puuhella pitävät oikeastaan koko talon hyvin lämpimänä. Mikä parasta, puuhellalla voi valmistaa täydellisen aterian ja paistaa leivonnaiset, vaikka sähköä ei jostain syystä olisikaan käytettävissä.

Sinnemäet ovat hyödyntäneen puuhellansa ruoanlaitto-ominaisuuksia ahkerasti. He ovat keitelleet puuhellallaan niin puuroja kuin keittojakin. Hernekeitosta tulee erityisen hyvää. Erityisen innoissaan he ovat puuhellansa uunista.

– Puu-uuneistahan kuulee monenlaisia kauhutarinoita, mutta meidän uunimme pitää lämpönsä yllättävänkin tasaisesti. Mittarin lukemaan voi todella luottaa, Kaius vakuuttaa.

Uunissa on paistettu pipareita, pizzaa ja kinkku sekä haudutettu laatikoita. Erinomaista lasagneakin siinä valmistuu.

Monenlaiseen kotiin

Perinteisesti puuhellat ovat kuuluneet olennaisesti suomalaisten maalaistalojen suuriin tupakeittiöihin ja toki myöhemmin myös kesämökkeihin ja huviloihin. On toki ollut aika, jolloin maalaistuvistakin on purettu ehkä liian suuriksi koettuja puuhelloja, mutta nykyisin niitä taas vaalitaan ja kunnostetaan. Jo liian huonokuntoisten tai nykyiseen käyttöön liiankin tehokkaiden vanhojen puuhellojen tilalle hankitaan moderneja versioita, jotka vievät vähemmän tilaa ja ovat lisäksi koreita kuin karamellit.

Uusissakin omakotitaloissa puuhelloilla sekä lämmitetään taloa että laitetaan ruokaa. Pienissä ja keskikokoisissa vapaa-ajan asunnoissa kevyet puuhellat vievät vähän tilaa ja nostavat nopeasti sisälämpötilaa peruslämmöltä.

Markkinoilla on niin perinteisiä varaavia, pitkään lämpöä luovuttavia puuhellamalleja kuin kevyitä, nopeasti lämpeneviä puuhellaratkaisuja. Pieniin tiloihin ja keittotarpeisiin voi hyvin riittää puuhellan sijaan myös keittolevyllä varustettu, koristeellinen valurautakamiina.

Tulituote Oy:n valikoimiin kuuluu hyvin monenlaisia puuhelloja niin perinteisempien valurautaisten ja viehättävien keraamisten mallien kuin modernin, teräspintaisen designin ystävillekin. Toimitusjohtaja Henri Syrjälä kertoo, että yritys myy sadasta kahteensataan puuhellaa vuosittain. Suomalaisten maku tuntuu uusien puuhellojen valinnassa olevan varsin romanttinen. Tulituotteen suosituin malli on noin 70–80 m²:n kokoisen tilan lämmittämiseen soveltuva, valurautaisilla luukuilla varustettu, 7,2 kW:n tehoinen La Nordican Rosetta. Asiakkaiden ehdoton suosikkiväri on hehkuvan punainen.

Suuret luukut ja siro malli

Sinnemäkien puuhella on nimenomaan beige Rosetta, vaikka Laura myöntääkin ihastuneensa alun perin myös juuri punaiseen malliin. – Se ei olisi kuitenkaan sopinut talomme värimaailmaan, hän pahoittelee.

Siro Rosetta oli juuri sopivan kokoinen, ja Sinnemäet pitivät myös puuhellan suurista lasiluukuista. Arinan luukun kautta palavat puut tuovat tunnelmaa, ja uunin luukun kautta paistuvien leivonnaisten tilaa on helppo tarkistaa.

Monenlaiseen tarpeeseen

Puuhella voi olla joko vapaasti seisova malli tai kalusteisiin integroitava, kapeimmillaan vain 60 cm leveä. Puuhellat maksavat keskimäärin 1 300–4 000 euroa. Uusien tiilipuuhellojen hinta on noin 2 000 euroa. Lisäksi on varauduttava maksamaan pystytyksestä ja mahdollisesti myös hormista ja sen asennuksesta, jos talossa ei ole valmista hormia.

Tarkista ennen ostamista:

• Onko savupiippu kunnossa? Nuohooja voi tarkistaa varsinkin pitkään käyttämättömänä olleen hormin. Lievästi huonokuntoinen hormi voidaan usein kunnostaa. Hyvin huonokuntoisen tilalle voidaan helposti pystyttää tehdasvalmisteinen, joko harkko- tai teräsrakenteinen valmispiippu.

• Varmista ajattelemasi puuhellamallin edellyttämä hormiliitoksen lähtö.

• Varmista myös lattian kantavuus, etenkin jos kyseessä on rossipohja. Tiilinen puuhella painaa noin 750 kg, Rosettan kaltainen kevyt puuhella alle 200 kg.

• Tarvitaanko turvaetäisyyttä palavaan materiaaliin? Kalusteisiin integroitavan puuhellan pinnat eivät kuumennu, joten turvaetäisyyttä ei tarvita. Vapaasti seisovan puuhellan kohdalla turvaetäisyys on tarkistettava. Esimerkiksi Rosettalla se on sivulla 300, takana 400 ja edessä 1 000 mm.