Älykkäät kodinkoneet helpottavat kiireisen arkea

Jääkaappi täällä, hei! – älykkäät kodinkoneet helpottavat kiireisen arkea

Älypalvelut kehittyvät vaikka laitteet ovat vielä kalliita. Mutta tulevaisuus on verkossa ja älylaitteet pitää muistaa myös suojata viruksilta ja haittaohjelmatartunnoilta.

Älyjääkaapissa yhdistyy kylmälaite ja tietokone. Tuo tietokone on koko ajan yhteydessä internetiin, ja se osaa käytännössä samat temput kuin kotitietokone.

Markkinoilla on jo useiden valmistajien älyjääkaappeja. Niiden ominaisuudet vaihtelevat hieman mallista toiseen, joskin yhteistä on paljon. Kaikissa malleissa on näyttöruutu. Yleensä se on kosketusnäyttö, jolla valitaan ja käytetään eri toimintoja. Osaa laitteista voi ohjata myös älypuhelimen avulla.

Se osaa säästää sähköä 

Hyödyllisimpiä älyjääkaappien ominaisuuksia ovat omatoiminen energiankulutuksen seuranta ja vikadiagnostiikka. Laite seuraa ja säätää energiankäyttöään tarpeen mukaan, mikä säästää sähköä. Jos älykaappi vikaantuu, se osaa kertoa korjaajalle mikä on vialla – haluttaessa jopa etänä. Diagnostiikan perusteella jääkaappi osaa myös sulattaa jääkertymät automaattisesti.
Paperiset ostoslaput voi unohtaa. Älyjääkaapeissa on yksi tai useampia kameroita, jotka ottavat kuvia kaapin sisällöstä aina kun ovi suljetaan. Nuo kuvat saat nähtäväksi älypuhelimeesi erillisen sovelluksen (apps) avulla. Kaupassa voit helposti tarkistaa puhelimesi näytöltä, mitä tuotteita jääkaapista puuttuu. Kehittyneimmät mallit huomioivat parasta ennen -päiväyksetkin ja jopa lähettävät älypuhelimeesi muistutuksen käydä kaupassa. Tai, jos palvelu on saatavilla ja otettu käyttöön, laite lähettää puutelistan tuttuun kauppaan, joka kiikuttaa tuotteet kotiovellesi.

Muutakin älyjääkaapit osaavat. Verkkoyhteyden ansiosta ne tarjoavat käyttöösi koko internetin valtavan tietomäärän. Jääkaappi saattaa esimerkiksi suositella sinulle ruokareseptejä. Valinnat se perustaa siihen, mitä aineksia se on huomannut sinun yleensä säilyttävän jääkaapissasi. Tämä tekniikka on vielä kehitysvaiheessa. Manuaalisesti voit hakea ohjeita internetin reseptikirjastoista älyjääkaapin näytön avulla.

Se kertoo vaikka säätilan

Laitevalmistajat pyrkivät keksimään kuluttajille uusia tarpeita jo olemassa olevien oheen. Niinpä ne markkinoivat arkea helpottavina ominaisuuksina esimerkiksi sitä, että älyjääkaappi pyydettäessä ilmoittaa ulkona vallitsevan säätilan, hakee näytölle päivän uutiset, laittaa soimaan lempiradiokanavasi tai toistaa lempitelevisiosarjasi.
Samalla tapaa älyjääkaappi voi synkronoitua sinun ja perheesi kalentereihin ja kertoa, missä itse kukin on tällä hetkellä menossa. Kalenterisovelluksen avulla jääkaappi niin ikään ilmoittaa huomisesta tapaamisesta tai tuttavan lähestyvästä syntymäpäivästä ja vaihtaa teksti- ja kuvatietoja internetin muiden palvelujen ja käyttäjien kanssa, kun niin haluat.
Tulevaisuudessa hyvä osa edellä luetelluista toiminnoista on mahdollista toteuttaa äänikomennoin. Sanot: ”Etsi lihapullien resepti!” Jääkaappi vastaa: ”Tässä, ole hyvä.” Jos kätesi ovat jo taikinassa, se lukee sinulle reseptin ääneen. Suomenkielisiä äänikomentopalveluja tosin saadaan vielä odottaa, koska olemme niin pieni kielialue, ettei monimutkaisen tekniikan luominen oitis kannata. Englanniksi käskytys toimii jo.

Mutta kannattaako se hankkia?

Älykkäät kodinkoneet alkavat olla maailmalla hitti. Yhdysvaltain suurimmassa kuluttajaelektroniikan tapahtumassa, CES-messuilla, esiteltiin tammikuussa 2017 jälleen joukko uusia älylaitteita ja -sovelluksia. Euroopassa Saksa kulkee kehityksen kärjessä. Siellä on esimerkiksi kehitetty sovellus, jolla voit älypuhelimesi tai tabletin avulla ohjata useiden eurooppalaisten valmistajien kodinkoneita.
Älylaitteiden järkevyys myös kyseenalaistetaan. Esimerkiksi yhdysvaltalainen tekniikan verkkolehti Howtogeek.com esittää kolme syytä, joiden vuoksi älyjääkaappia ei kannata ostaa. Ensimmäinen peruste on, ettei kuluttajalla ole takeita päivitysten jatkuvuudesta. Valmistaja voi lopettaa laitteen tuen jo parin vuoden päästä, jolloin älykaapista tulee tyhmä kaappi. Päivityksiin liittyy toinenkin peruste: ilman päivityksiä älykaappi altistuu viruksille ja hakkereille.
Kolmas peruste liittyy laitteiden hintaan. Älyjääkaappi maksaa tyypillisesti 4 000–5 000 euroa, eli moninkertaisesti tavallisen jääkaapin verran. Silti sen elinkaari ei ole tavallista laitetta pidempi.

Lisää:
www.home-connect.com
www.lg.com
www.samsung.com
www.siemens-home.bsh-group.com

 

Älylaite pitää suojata 

Älykodinkoneet on suojattava viruksilta ja haittaohjelmatartunnoilta, kuten kotitietokoneet ja älypuhelimet. Ellei suojauksesta huolehdita päivityksin ja salasanoin, hakkerit pystyvät periaatteessa tekemään kiusaa vaikkapa sammuttamalla laitteen. Pahimmillaan hakkerit pääsevät seuraamaan kodin tietoliikennettä, varastamaan käyttäjän sähköpostitilitiedot ja valjastamaan älylaitteet palvelunestohyökkäyksiin.
Viestintävirasto kehottaa vaihtamaan älylaitteiden oletussalasanat heti käyttöönotettaessa. Laitteen etähallinta kannattaa mahdollistaa vain sisäverkosta käsin, ei internetistä. Tarkista myös, onko laitteisiin saatavilla tietoturva- tai korjauspäivityksiä, ja asenna ne.
Suoja sähköverkon virtapiikkejä ja ukkosta vastaan kannattaa järjestää niin ikään. Ylijännitesuojat ovat toimivin ratkaisu. Näitä löytyy järeistä, kodin sähkökeskukseen ammattilaisen asentamista malleista aina keveisiin niin sanottuihin UPSeihin, jotka tarjoavat virtaa sähkökatkon ajaksi ja usein sisältävät myös ylijännitesuojan. UPS-laite kytketään pistorasian ja kodinkoneen väliin.

Mikä on esineiden internet – IoT?

  •  IoT (Internet of Things) tarkoittaa esineiden ja asioiden internetiä: verkkoon kytkettyjä laitteita ja antureita, niiden keskinäistä viestintää, tiedon keruuta ja etäohjaamista.
  • Kodinkoneista verkon kautta viestivät jo muun muassa jääkaapit, pesukoneet, kahvinkeittimet, liedet ja viihdelaitteistot.
  • Talotekniikan tutuin sovellus ovat etäluettavat sähkömittarit. Tyhjennystarpeestaan viestiviä jäteastioitakin on jo markkinoilla.
  • Tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että verkkoon kytkettyjä laitteita olisi maailmassa vuonna 2020 jo noin 25 miljardia kappaletta.