Drone, kuvauskopteri, ilmakuva

Drone eli kuvauskopteri on harrastajalle hupia, ammattilaiselle hyödyllinen työkalu

Drone eli oikealta nimeltään drooni on kauko-ohjattava kuvauskopteri.
Se surraa taivaalla ja lähettää ilmakuvaa älylaitteen ruudulle. Tunnetko käyttöön liittyvät rajoitukset?

Kuvauskopteri eli drone on radio­laitteen avulla kauko-ohjattava pienoislennokki. Se näyttää vähän helikopterilta, mutta yleensä siinä on neljä potkuria yhden sijaan. Tämä lisää laitteen vakautta ja helpottaa ohjaamista.

Perinteisistä lennokkiharrastajien koptereista dronet eroavat myös siinä, että niissä on kamera, joka napsii valokuvia tai tallentaa videokuvaa. Kuvakortilta nämä digitallenteet on helppo siirtää käsiteltäväksi tietokoneelle.

Halvimmat, alle sadan euron laitteet, ovat käytännössä hauskoja leluja. Ykkössatasista tuhanteen euroon -hintaluokan laitteet sopivat jo vakavaankin kuvausharrastukseen. Nelinumeroisen hintalapun omaavat kopterit ovat ammattilaitteita.

Saanko luvan?

Kuvauskopterin voi ostaa kuka tahansa. Laitteen käyttöön ei tarvita lupaa, eikä harrastajan tarvitse rekisteröidä kopteriaan. Ikärajojakaan ei ole, joskin moni laitevalmistaja suosittelee, ettei kopteria anneta alle 15-vuotiaiden käyttöön.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi edellyttää, että dronen kylkeen merkitään omistajan nimi ja yhteystiedot, sillä hän on aina vastuussa kopterin turvallisesta toiminnasta. Muitakin määräyksiä on, ja niistä on lennättäjän oltava perillä, sanoo ilmasta tehtäviä mittauspalveluita tarjoavan Comtiki Oy:n tekninen johtaja Sami Laitinen.

– Tärkein vinkkini harrastajille on: tutustukaa drone-ilmailun säännöksiin, ettette aiheuta vahinkoja ulkopuolisille.

Säännösten mukaan harrastajan on pidettävä kopteri näköetäisyydellä, eikä sitä saa päästää 150 metriä korkeammalle. Lentoasemien läheisyydessä maksimi lentokorkeus on 50 metriä, ja lennättäminen alle viiden kilometrin päässä kentästä kokonaan kielletty ilman lennonjohdon lupaa. Lennätyskielto koskee myös esimerkiksi ydinvoimaloita, öljynjalostamoja, tärkeitä valtionhallinnon alueita ja raja-alueita.

Ilman lupaa ei kopteria saa lennättää väkijoukkojen yläpuolella, kuten festivaaleilla. Isoa, yli kolmen kilon painoista dronea, ei saa lennättää edes asutuskeskuksen yllä ilman lupaa. Keveämmän laitteen käyttö on sallittua, kunhan ohjaaja on tutustunut alueeseen ja varmistanut lennon turvallisuuden.

Maalaisjärjellä

Vastuullinen harrastaja ei lennätä kopteriaan myöskään sähkölinjojen läheisyydessä. Vaikka sähköiskun vaaraa ei käytännössä ole, koska kopterin ja lennättäjän väliltä puuttuu fyysinen yhteys, rikkoutuu kopteri todennäköisesti osuessaan johtoon ja pudotessaan maahan. Voimalinjan johtoa potkurit eivät pysty katkaisemaan, mutta jos kopteri osuu vaikkapa avomuuntajaan, voi vaurioita huonolla tuurilla tulla – ja lennättäjä on korvausvastuussa.

Kopteria ei saa lennättää väkijoukkojen yläpuolella.

Riskialtista on lennättää kopteria myös sisätiloissa, kuten jäähallissa. Vaikka sisäkäyttöä ei säädellä, ei Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sitä suosittele. Vuonna 2017 Suomessa sattui yleisötapahtumissa pari vakavaa, useiden ihmisten loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Aktiivinen drone-harrastaja ottaakin erillisen vastuuvakuutuksen toiminnalleen.

Muistaa kannattaa sekin, että lennättäminen ei saa aiheuttaa häiriöitä ulkopuolisille. Esimerkiksi mökkimaisemassa taajaan pörräävä laite voi häiritä jo melullaan. Saatat lisäksi syyllistyä salakatseluun, vaikka et edes tallentaisi tai julkaisisi kuvia naapurin mökkirannasta. Ja ei – et saa ampua alas naapurin kopteria, vaikka se kuinka häiritsisi!

Tarpeen mukaan

Ennen dronen ostoa kannattaa miettiä, millaiseen käyttöön se tulee.

Satunnaiseen pörräilyyn ja hupikuvaamiseen riittää kevyt, helposti kuljetettava ja edullinen kopteri. Jos taas haluat laadukasta jälkeä ja varmaa toimintaa tarvitset laitteen, jossa on laadukas kamera ja jonka akkukapasiteetti riittää muutamaa minuuttia pidempään lennätykseen.

Bonusta ovat gps-toiminnot, joilla kopterin saa esimerkiksi pysäköityä taivaalle tiettyyn koordinaattipisteeseen tai ajamaan halutun reitin. Moni drone osaa myös palata gps-avusteisesti lähtöpaikkaansa vian tullen tai akun tehon hiipuessa.

  • Drone on kauko-ohjattava ja ilman pilottia lentävä ilma-alus.
  • Drone suomennetaan myös lennokiksi ja kuvauskopteriksi.
  • Yleisnimitys on RPAS (Remotely Piloted Aircraft Systems).
  • Alun perin sana drone tarkoitti ampiaisen surisevaa ääntä.
  • Ammattilaisilla on käytössään Suomessa yli 2 300 droonia.

Apua vianpaikannukseen sähkölinjoilla

PKS Sähkönsiirto on ollut mukana pilottihankkeessa, jossa selvitettiin dronien käytön mahdollisuutta verkostovikojen paikantamisessa. Ohjausryhmässä mukana ollut Matti Pesonen PKS Sähkönsiirrosta arvioi, että kehitys alalla on nopeaa ja laitteiden suorituskyky ja ominaisuudet paranevat jatkuvasti. – Jos kehitys alalla ja säännösten suhteen ovat verkkoyhtiöiden kannalta suotuisat, tulevaisuudessa dronet voivat olla verkostotyöryhmien päivittäinen työkalu vianpaikantamisessa ja lyhentämässä sähkönjakelun keskeytysten kestoa. 

Drone voi nopeuttaa vian paikantamista jalan tai moottorikelkoilla kulkeviin partioihin nähden, ja kopterista on paljon apua vaikeissa maastoissa, koska sillä pääsee tutkimaan voimalinjan komponentteja hyvin läheltä virtaa katkaisematta.

Haasteitakin riittää. Talvimyrskyn myllätessä ei dronesta ole hyötyä, koska sää ei salli turvallista lennättämistä. Dronen laajamittaisen käytön haasteena on lisäksi toimivan ja joustavan toimintamallin löytäminen myös suoran näköyhteyden ulkopuolella.

Miehitetty helikopteri on edelleen kustannustehokkain tapa paikantaa vikoja laajoilta alueilta. Dronen käyttö ei vielä lähi­vuosina ole yhtä tehokas vikojen paikantamisessa suurhäi­riöissä, mutta yksittäisten verkostovikojen osalta se on jo oiva apuväline.