Sähköautojen suosio Suomessa kasvaa vakaasti – tekniikka kehittyy ja kustannukset putoavat

Vaikka kokonaismäärä on vielä melko pieni, ovat kasvuprosentit huikeita. Viime vuodesta rekisteröinnit lisääntyivät 50 % ja edellisenä vuonna kasvu oli peräti 96 %. Trafin tilaston mukaan kesäkuun lopussa oli käytössä 707 kokonaan sähköllä toimivaa henkilöautoa.

Sähköauton tekniikka on kehittynyt nopeasti ja hankintakustannukset pudonneet lähemmäs polttomoottoreilla käyvien autojen hintoja. Kevyempi verotus vaikuttaa hankintaan. 35 000 euroa maksavan sähköauton hinnassa on  5 500 euroa vähemmän autoveroa kuin polttomoottoriautossa. Käyttövoimamak­suis­sa sähköautoilija säästää vajaat 300 euroa vuodessa, verrattuna dieselautoon. Käyttökustannuksiltaan sähköauto on selkeästi polttomoottorikäyttöistä edullisempi. Auton käyttö ei ole vaikeampaa, se on kuitenkin erilaista kuin autoilu bensiinillä tai dieselillä.

Kahden merkin kauppa

Suomen sähköautokanta jakautuu melko tasan kahden merkin, Teslan ja Nissanin välillä. Tällä hetkellä kalliimman hintaluokan Tesla on hienoisessa johdossa noin 300 autolla, mutta ero Nissaniin on vain reilut 10 autoa. Tesla on tunnettu tehokkaana luksusautona, jolla yhdellä latauksella voi ajaa jopa 500 km. Hankintahinnat ovat mallista riippuen olleet 100 000 euron tasolla. Nissanin Leaf-mallin hinnat ovat 35 000–43 000 euroa ominaisuuksista ja varustetasosta riippuen. Syyskuun lopulla Suomen markkinoille tuli uudella akkutekniikalla varustettu mielenkiintoinen Renault Zoe, jonka toimintamatka on parhaimmillaan 400 km yhdellä latauksella.  Parhaallakin varustelutasolla Zoen hinta jää kuitenkin hieman alle 35 000 euron. Pariisin autonäyttelyssä ainakin Opel, Mercedes, Volks­wagen ja Smart esittelivät uusia sähköautomallejaan, jotka varmasti ottavat aikanaan osansa myös Suomen markkinoista.

Lataus kotona

Useimmat sähköautojen käyttäjät lataavat autoaan  kotona ja työpaikallaan. Autojen mukana tulee latauslaite, joka liitetään normaaliin pistorasiaan. Näillä hidaslatauslaitteilla akut ehtivät latautua hyvin yön aikana. Lisää mukavuutta saa hankkimalla erillisen kiinteän kotilatauspisteen. Niiden käyttämä virtamäärä on selkeästi suurempi, 16A–63A mallista riippuen. Asennuksessa on hyvä olla yhteydessä ammattilaiseen, joka varmistaa kodin sähköverkon riittävyyden. Kerros- ja rivitaloissa lataaminen vaatii asiasta sopimisen taloyhtiön kanssa. Laitevalmistajat ovat olleet hyvin hereillä lisääntyvän lataustarpeen kanssa ja kehittäneet valmiita ratkaisumalleja taloyhtiöille. Yksinkertaisimmillaan lämmitystolpan saa muutettua lataukseen sopivaksi vaihtamalla kellokytkimen sähkön kulutusmittariin. Toki tarjolla on myös kehittyneempiä etäohjattuja malleja. Motiva on julkaissut taloyhtiöille ”Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -oppaan”, josta löytyy tarkempia ohjeita.

Julkiset latauspisteet pääteiden varsilla

Sähköauton akkuja voi ladata myös matkan varrella. Huoltoasemilla, pysäköintitaloissa ja yritysten pysäköintialueilla on sekä ilmaisia että maksullisia pikalatauspisteitä, joiden suuritehoisilla latureilla voi tankata akkuihin lisävirtaa tauon aikana. Puolen tunnin pysähdys riittää akkujen lataukseen 80 % varaus­tilaan. Julkisia latausasemia on www.chargemap.com -palvelun mukaan tällä hetkellä n. 300. Vuodessa latauspisteiden määrä on kasvanut sadalla, ja on helppo arvata kasvun jatkuvan sähköautoilun suosion myötä. Liikuttaessa sähköautolla Etelä-Suomessa latauspaikka löytyy todennäköisesti riittävän usein. Muualla sähköautoilija joutuu turvautumaan useammin omaan latauslaitteeseen, joka tosin kulkee helposti auton mukana.

Missä menet sähköauto?
Lasse Järvisen mukaan sähköauto pärjää kiihdytyksissä hyvin polttomoottoreille. Moottoriellä energiaa kuluu paljon.

Sähköautossa uutta teknologiaa

Lasse Järvinen hankki oman sähköautonsa viime vuodenvaihteessa. – Ekologisuus on tietysti yksi peruste valinnalle, mutta minua kiinnosti myös uudenlainen tekniikka. Sähköautoissa on jotakin ihan uutta ja erilaista, kun taas polttomoottoriautot eivät ole esitelleet pitkään aikaan mitään merkittäviä uudistuksia, sanoo Järvinen. – Meillä tämä on perheen ainoa auto, mutta jos taloudessa on kaksi autoa, niin mielestäni silloin sähköauto sopii monille erityisen hyvin. Ajatuksissa esteeksi vaan nousee niin helposti se ”Lapin matka”, jota sähköautolla ei ole mahdollista tehdä. Tosin niitä ”Lapin matkoja” tehdään aika harvoin, ja silloin voi vaikka vaihtaa kaverin kanssa autoja, kuten me teemme. Leafissa on valmiina tietoliikenneyhteys, joka tallentaa automaattisesti tietoja auton käytöstä valmistajan palvelimelle. Käyttäjä voi verrata esimerkiksi omia kulutuslukujaan toisten käyttäjien vastaaviin ja kehittää tarvittaessa ajotapaansa. – Minulla on matkapuhelimessa sovellus, jolla voin ohjata vaikka latausta ja lämmitystä. Saan tähän myös muistutuksen jos unohdan laittaa auton latauspistokkeen kiinni kotiin tullessani, kertoo Lasse.

Tankkaus
Antti ja Eero Järviseltä ”tankkaus” sujuu helposti.

Taloudellista ja päästötöntä menoa

Järviset ostivat autonsa vähän käytettynä, mittarissa oli 15 000 km. Nissan Leafin hinta oli tuolloin 23 000 euroa, eli ihan tavallisen samankokoisen bensiinimoottorisen auton hinta. – Ajamme vuodessa n. 10 000 kilomeriä, ja polttoainekustannus on nyt 15 euroa kuukaudessa. Meidän autossa on mallin pienin, 24 kilowattitunnin akusto. Se riittää hyvin normaaliin käyttöömme asioinnissa paikkakunnalla. Kotkasta Helsinkiin ajettaessa pieniakkuisella autollamme on välille varattava yksi tankkaustauko, sillä kulutus kasvaa nopeasti moottoritienopeuksilla. Auto lataa akkuja myös jarrutusenergialla, mitä ei synny moottoritiellä, kertoo Lasse. – Huoltolaskukin oli iloinen yllätys, sillä perinteistä moottoriöljyn ja suodattimen vaihtotarvetta ei nyt ole. Liikenteestä aiheutuu noin viidennes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähköauto on täysin päästötön, jos lataukseen käytetään ilman päästöjä tuotettu sähköä. Tällä on iso merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä sekä myös kaupunkien ilmanlaadussa.