Rentoudu saunassa musiikin voimalla – kannattaako saunaan siis ruuvata kaiuttimet?

Oma mielimusiikki tehostaa saunomisen rentouttavaa vaikutusta ja voi jopa kohentaa kylpijän mielenterveyttä, muistia ja keskittymiskykyä.

Parhaimmillaan musiikki toimii todellisena aivojen säätönappulana, sanoo tutkimusprofessori Minna Huotilainen. Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa Helsingissä työskentelevä Huotilainen on viime vuosina tutkinut muun muassa musiikin vaikutuksia aivoihin.

Ihan yksiselitteisestä asiasta ei silti Huotilaisen mukaan ole kyse. Ensinnäkin musiikki rentouttaa aivojamme vain, jos se on omaa mielimusiikkiamme. Mikäli kappaleista ei pidä, ei niillä ole rentouttavaa vaikutustakaan. Musiikin lajilla ei sinänsä ole väliä, mutta sen on oltava rytmiltään rauhallista. Kiivas tempo ei rauhoita vaan pikemminkin piristää. Huotilainen antaa nyrkkisäännöksi kävelyvauhdin: jos voi kuvitella löntystelevänsä kiireettä musiikin tahtiin, on se rentoutumiseen sopivaa.

Niin sanottu ambient eli tilassa leijuva musiikki ilman rytmiä, tuulen ja meren äänet tai vaikka lintujen laulu auttavat niin ikään rentoutumaan. Huotilaisen mukaan ne tosin toimivat hieman toisella periaatteella. Luonnonäänten saatamme kokea kytkeytyvän biologisen järjestelmämme tuottamiin ääniin – tuulen tasainen kohina rinnastuu vaikkapa vauvavaiheessa aistimaamme äidin verenkierron kohinaan. Jotkut luonnonäänet taas palauttavat meidät rauhoittaviin muistoihin – laineiden liplatus tuo mieleen leppoisat lapsuuskesät mökillä, kun ongittiin, eikä kenelläkään ollut kiire mihinkään.

Epämusikaalinenkin voi nauttia 

Mutta entä jos kokee olevansa epämusikaalinen? Huotilainen tarttuu ensin määrittelyyn. Tutkijapiireissä epämusikaalisena pidetään vain henkilöä, jolta puuttuu kyky nauttia musiikista tai joka ei tunnista edes tuttua laulua, kun kuulee sen ilman laulettuja sanoja. Useimmat itseään epämusikaalisina pitävät ihmiset kuitenkin nauttivat musiikista ja tunnistavat kappaleita. Se, että he eivät välttämättä osaa itse laulaa tai soittaa instrumenttia, johtuu harjoituksen puutteesta, ei epämusikaalisuudesta, Huotilainen sanoo.

– Laulamaan oppii laulamalla, soittamaan soittamalla. Taito ei periydy geneettisesti, vaan kehittyy harjoittelun myötä, aivan kuten lukutaito.

Epämusikaalisenakin itseään pitävä pystyy siis käyttämään musiikkia rentoutuksen välineenä, jos haluaa. Mutta jokaisella ei ole lempimusiikkia. Mitä sitten pitää kuunnella? Huotilaisen mukaan tutkijat ovat havainneet ihmisillä eräänlaisen lempimusiikkiin sitoutumiskauden. Tyypillisesti ikävuosien 15–25 välillä kuultu musiikki leimautuu ikään kuin henkilön musiikilliseksi äidinkieleksi. Ikääntyessään ihminen tulkitsee kuulemaansa tämän kokemuksen kautta, ja se vaikuttaa myöhempiin musiikkimieltymyksiin jopa tiedostamatta. Asian voi hoksata, kun tutkiskelee itseään, Huotilainen sanoo. Miesten ja naisten välillä ei tässä ole eroa.

Henkilökohtainen valinta

Kannattaako saunaan siis ruuvata kaiuttimet ja ryhtyä löylyttelemään musiikin tahtiin? Huotilaisen mielestä kyse on tyystin henkilökohtaisesta valinnasta. Suomalaisia saunomisperinteitä arvostava kylpee hiljaisuudessa. Melu, musiikkikin, voi pilata kylpykokemuksen tuomalla siihen tunteen arjen hektisyydestä, jota juuri mentiin saunaan pakoon.

Mutta jos haluaa loikoa lauteilla, sulkea silmät ja lähteä rentouttavalle matkalle jonnekin kauas omiin ajatuksiinsa, lempimusiikki helpottaa tehtävää. Hieman harjoittelua se tosin voi vaatia, Huotilainen sanoo ja lisää, että musiikista on ihmismielelle muutakin hyötyä kuin rentoutumisen edistäminen. Mieluisiksi koetut äänet parhaimmillaan kohentavat mielenterveyttä, muistin toimintaa ja keskittymiskykyä. Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita.

Kaupunkiympäristössä musiikilla pystyy lisäksi helposti peittämään ei-toivottuja ääniä. Saunaan häiritsevänä yltävä liikenteen tai naapurien melu katoaa mieluisalla taustamusiikilla – ja jälleen voi rentoutua rauhassa.

”Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita.”

Bluetooth tuo sävelet saunaan 

Langattomuus yltää jo saunaankin. Moderneimmat laitteet nappaavat musiikin kuunneltavaksi bluetooth-yhteyden avulla. Äänilähteenä voi toimia matkapuhelin, tabletti tai kotitietokone.

Uutta tekniikkaa edustaa järjestelmä, jossa saunan seinälle kiinnitettävässä keskusyksikössä on langaton vastaanotin, vahvistin ja ohjausyksikkö. Keskusyksikköön liitetään niin sanotut runkokaiuttimet, jotka värisevät musiikin mukaan, mutta niissä ei ole perinteistä kaiutinkartiota. Kaiuttimet ruuvataan kiinni esimerkiksi seinäpaneelin taakse, jolloin värinä siirtyy seinään ja muuttuu ääneksi.

Keskusyksikön voi asentaa sekä tavalliseen että infrapunasaunaan tai saunan ulkopuolelle. Se on roiskevesi-suojattu ja kestää sadan asteen kuumuutta, joten ihan kiukaan viereen laitetta ei voi sijoittaa. Keskusyksikkö tar-vitsee verkkovirtaa toimiakseen ja kaiuttimet liitetään siihen johdoilla. Asentamiseen tarvitaan siis ammattilaista, eikä kyse ole vielä kokonaan langattomasta järjestelmästä.

Alkuun pääsee halvalla

Perinteisemmän järjestelmän rakentajalle on tuotevalikoimaa tarjolla runsaasti. Tarvitaan kaiuttimet, jotka asennetaan joko piiloon, upotetaan seinäpaneeliin ritilän alle tai ne ovat erikseen koteloidut. Lisäksi tarvitaan vahvistin ja äänilähde. Kaiuttimet ja äänilähde liitetään johdoilla vahvistimeen. Vahvistin on yleensä sijoitettava pois märkätiloista sähköturvallisuuden vuoksi. Tämä tarkoittaa samalla, että äänenvoimakkuuden säätö ja musiikin valinta eivät onnistu saunasta.

Saunaan tulee asentaa vain kuumuutta ja kosteutta kestäviä kaiuttimia. Jos kaiuttimet sijoittaa suhteellisen matalalle – eli ei löylyhuoneen kuumimpiin osiin – saattaa pärjätä vene- tai ulkokäyttöön tarkoitetuilla malleilla. Kotikäyttöön tarkoitettujen tavallisten kaiuttimien pahvielementit eivät kestä saunaolosuhteita vaurioitumatta. Myös kaiutinjohtojen tulee kestää kuumuutta. Suositeltu taso on +150 asteen lämpötilakesto.

Perusmallin saunakaiuttimet saa alle 50 eurolla pari. Langattomat järjestelmät maksavat useita satoja euroja.