Mikä sähkönsiirrossa maksaa?

Sähkön saaminen kotiin on arjen sujuvuuden kannalta tärkeää. Entistä tärkeämpää on myös se, että sähköä tulee pistorasiasta aina silloin, kun sitä tarvitsee. Tuhansien järvien ja metsien Suomessa asia ei ole aina yksinkertainen toteuttaa.

Toimitusvarmuudelle on laissa asetettu tavoitteita, ja niiden saavuttamiseksi sovitussa aikataulussa tehdään nyt mittavia investointeja. Investointien suuruus vaihtelee paikallisten olosuhteiden mukaan. Alueilla, joilla on harva asutus ja suuret  investoinnit asiakasta kohden laskettuna, siirtomaksun korotustarve voi olla jopa 40 %.

Mikä verkoston ylläpitämisessä maksaa?

Sähköverkoston ylläpidossa kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkon huolto, kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen. Myös verkkoon sitoutunut pääoma aiheuttaa kustannuksia. Ylläpitoon sisältyy myös sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakaspalvelu, verkkopalvelu ja sähkön kulutuksen mittaus. Sähkön siirtomaksulla katetaan nämä kustannukset, eli huolehditaan siitä, että asiakas saa sähköä käyttöönsä silloin kun hän sitä tarvitsee.

Mikä siirtomaksuja oikein nostaa?

Vuoden 2011 lopun myrskyjen ja laajojen sähkökatkosten seurauksena sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Lain mukaan verkkoyhtiöiden on saavutettava vaatimukset asteittain viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä. Sähköverkon toimitusvarmuuden tason parantaminen aiheuttaa merkittäviä investointeja ja sitä kautta siirtomaksuihin nostopainetta.

Kuinka paljon laissa säädetty toimitusvarmuusvaatimusten toteuttaminen vaikuttaa siirtomaksuihin käytännössä?

Koska investoinnit tulee tehdä suhteellisen lyhyessä ajassa verkon normaaliin käyttöikään nähden, nostaa se siirron kustannusta. Investoinnit rahoitetaan osittain lainalla, jolloin lisäksi tulevat korkokulut. Niillä yhtiöillä, joilla on suurimmat verkkopituudet asiakasta kohti, siirtohinnan korotustarve on 30–40 %.

Mitä keinoja käytetään toimitusvarmuuden parantamiseksi? Mihin investoidaan?

Kaikkea sähköverkkoa ei ole meidän olosuhteissa järkevää kaapeloida maan alle. Hyödynnämme laaja-alaisesti teknistalou­dellisia verkostoratkaisuja. Keinoja ovat muun muassa: maakaapelointi, ilmajohdon tienvarteen siirto, tehostettu vierimetsänhoito, 1 kV tekniikan hyödyntäminen, kevyet suurjänniterakenteet ja piensähköasemat sekä verkostoautomaation ja verkon älykkyyden merkittävä lisääminen. Olemme myös aktiivisesti kehittämässä uusia verkostotekniikoita ja ratkaisuja haasteellisiin olosuhteisiin. Myös kustannustehokas huolto ja kunnossapito sekä tehokas viankorjausvalmiuden ylläpito ovat keskeisessä asemassa.

Mikä on investointien osuus saaduista siirtomaksuista?

Meillä investointien osuus saaduista verottomista siirtomaksuista on 60 %. Siirtomaksuilla katetaan sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, käyttö, mittaus, asiakaspalvelu sekä muut sähkönjakeluun liittyvät toimenpiteet. Lisäksi siirtomaksut sisältävät valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Siirtohinnasta kerätään myös erilaisia veroja, joilla valtio kattaa omia kulujaan.

Voiko verkkoyhtiön sisällä asiakkailla olla erihintaisia siirtomaksuja?

Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiön maantieteellisesti yhtenäisellä toiminta-alueella tulee olla sama hinta saman asiakasryhmän sisällä. Asiakasryhmän muodostavat esimerkiksi kaikki samaa sulakekokoa käyttävät asiakkaat.