Sähköasiakas vuonna 2030 – haja-asutusalueen sähköverkkoa suunnitellaan nyt tulevaisuuden sähköasiakkaan tarpeiden mukaiseksi

Millainen on tulevaisuuden sähkönkäyttäjä haja-asutusalueella? Millaista sähköä hän tarvitsee ja kuinka paljon? Sitä selvitetään nyt kustannustehokkaan verkonrakentamisen perustaksi. Tavoitteena on satojen miljoonien eurojen investointisäästö, josta hyötyy myös verkkoasiakas.

Sähkötekniikan professori Jarmo Partanen.

Verkkoyhtiöille asetettujen sähkön toimitusvarmuustavoitteiden täyttäminen ja sähkökatkojen pitäminen lain asettamissa rajoissa on kalleinta harvaan asutuilla alueilla. Etäisyydet ovat pitkiä ja maasto vaihtelevaa ja hankalaa verkonrakentamisen kannalta. Kaapelia kaivetaan maahan, mutta aina se ei ole mahdollista eikä järkevää. Käyttökelpoisen verkon uusiminen ennen aikojaan ei ainakaan säästä kustannuksia. Samaan aikaan sähköalalla tapahtuu muutoksia.  – Sähköä tuotetaan auringon ja tuulen avulla ympäristöystävällisesti. Energiaa riittää mutta teho on rajallinen, sillä tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa. Pitää saavuttaa tasapaino, päästä ohjaamaan kuormitusta ilman, että sähkön saanti häiriintyy, kertoo sähkötekniikan professori Jarmo Partanen.

Tulevaisuus tuo tullessaan uusia tekijöitä. – Liikenteen sähköistyessä sähköautot yleistyvät ja niitä ladataan, ja tulevina vuosina niitä voidaan käyttää hetkellisesti myös energian syöttäjänä verkkoon päin. Myös akut ja muut sähkövarastot lisääntyvät tulevaisuudessa, vaikka vielä ovatkin liian kalliita yleisempään käyttöön. Ne kuitenkin avaavat uusia mahdollisuuksia.

Nyt tarvitaan uudenlaisia verkostoratkaisuja

Harvaan asuttujen alueiden kustannustehokkaan sähköverkon rakentamisen ja uudenlaisen palvelumallin löytämiseksi aloitettiin viime joulukuussa kehityshanke, jossa on mukana neljä verkkoyhtiötä; Järvi-Suomen Energia, Kymenlaakson Sähköverkko, PKS Sähkönsiirto ja Savon Voima Verkko. Hankkeen vetovastuussa on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jota sähkötekniikan professori Partanen edustaa. Mukana on muitakin asiantuntijoita ja myös neljä diplomityöntekijää, välillisesti useampiakin ja muutama väitöskirjan tekijä.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellään tulevaisuuden sähkönkäyttäjä – millaisia ovat tulevaisuudessa hänen tarpeensa ja sähkönkäyttötapansa. Tulosten perusteella kehitetään taloudelliset ja edistykselliset verkkoratkaisut harvaanasutulle seudulle ja kehitetään maakaapeliverkon rakentamista. 

– Energiajärjestelmiä kehitetään nyt merkittävällä tavalla. Tavoitteena on selkeästi säästää investointikustannuksia löytämällä oikea tapa toteuttaa verkko harvaanasutulle alueelle hukkaamatta resursseja. Tarkoituksena on täyttää asiakkaan tarpeet ja tehdä koko prosessi alusta loppuun kustannustehokkaalla tavalla ja investoida vain oikeisiin asioihin, kertoo Partanen.

Sähköasiakas määrää suunnan ja keinot

Sähkönkäyttäjä on kaiken suunnittelutyön keskiössä. Tulevaisuuden sähkönkäyttäjän määrittelyssä on apuna etäluennan avulla saatu tarkka ja täsmällinen tieto nykyisestä sähkön käytöstä. Muutosten suuntaa ja vauhtia arvioidaan. Millainen on tekniikan kehitysvauhti, sähkönkäyttäjän todellinen sähköntarve oma tuotanto huomioon ottaen ja millainen määrä erilaisia sähkönkäyttäjiä haja-­asutusalueella yleensä on 2030-luvulla. Ledit mullistivat jo valaistuksen, miten muiden laitteiden energiatehokkuus kehittyy.  Muuttujia ja ennusteita on paljon. 

– Tuloksia tulevaisuuden sähkönkäyttäjän määrittelystä saamme syksyllä. Näiden tulosten perusteella kehitämme uudenlaisia verkkoratkaisuja haja-­asutusalueille. Monta kysymystä on ratkaistavana, ehkä uutta lainsäädäntöäkin tarvitaan, mutta kahden vuoden kuluttua tulokset ovat näkyvissä. Tavoitteena on kehittää järkeviä verkkoratkaisuja, joiden avulla säästetään satojen miljoonien investointikulut, kiteyttää Partanen.  Tulokset tulevat viemään eteenpäin koko toimialaa. Niistä hyötyvät kaikki sähkönkäyttäjät.

Harvaan asuttujen alueiden kustannustehokas sähköverkko/palvelumalli 2016–2018

Osahankkeet:

  • Sähköasiakas vuonna 2030
  • Maakaapeliverkon rakentamisen kehittäminen
  • Elinkaarikustannustehokkaat verkkoratkaisut harvaanasutulle seudulle 2020-luvulla