Sähköverkko – kuluttajan markkinapaikka mahdollistaa sähköön liittyvän kaupanteon

Verkkoyhtiöiden keskeinen tehtävä on mahdollistaa asiakkaiden sähkön käyttäminen ja toisaalta myös tuotetun sähkön myyminen sähköpörssiin tai suoraan asiakkaille. Sähkömarkkinoiden toimivuus edellyttää huikeaa määrää tietoa, kun kuluttajat ostavat ja myyvät sähköä ja jokainen kilowattitunti mitataan reaaliajassa. Sen mahdollistaa älykäs sähköverkko, jonka ylläpidosta vastaa paikallinen verkkoyhtiö. Mitä asiakas tänä päivänä oikeastaan saa siirtomaksullaan?

Mitä siirtomaksulla saa?

Siirtomaksulla asiakas saa oikeuden käyttää sähköverkkoa. Samalla hän saa käyttöönsä markkinapaikan, joka mahdollistaa sähköön liittyvän kaupanteon. Asiakas voi ostaa sähköä haluamaltaan myyjältä ja käyttää sitä sähköverkon kautta silloin kun haluaa. Erillisellä sopimuksella hän voi myös syöttää esim. aurinkopaneeleilla tuottamansa ylimääräisen sähkön verkkoon ja myydä sen haluamalleen sähköyhtiölle.

Siirtomaksu kattaa verkon ylläpidon, kehittämisen ja rakentamisen. Viat korjataan ilman eri pyyntöä ja häiriöistä tiedotetaan reaaliajassa. Sähkönkäyttö mitataan tarkasti tuntitasolla ja raportoidaan.

Siirtomaksulla saa muitakin palveluita.

Omaan sähkönkäyttöön voi tutustua tunnin tarkkuudella yhtiön nettipalvelussa. Sähkönkäytöstä ja säästämisestä saa ilmaisia neuvoja ja kun kaivutyö on lähellä sähkökaapelia tai kaadettava puu uhkaa sähköjohtoa, yhtiöstä saa avuksi neuvoja tai neuvojan, joka varmistaa toimien turvallisuuden.

Miksi siirtomaksut ovat erilaisia eri verkkoyhtiöillä?

Verkkoyhtiöiden siirtomaksuihin vaikuttavat asiakasmäärät, sähköverkon rakenne ja sen sijainti. Kaupunkimaisessa ympäristössä toimivilla yhtiöillä lähes koko verkko kulkee kaapeloituna maan alla, koska tilan vähyyden vuoksi kaapelointi on ollut tehokas tai jopa välttämätön ratkaisu. Tällaisissa olosuhteissa verkon ylläpito on vaivattomampaa ja maksavia asiakkaita on enemmän johtokilometriä kohden, jonka vuoksi siirtomaksut ovat alhaisemmat. Maaseudulla vain muutama prosentti verkosta on kaapeloitu, koska ilmajohtoverkot ovat harvaan asutuilla alueilla erittäin kustannustehokas ratkaisu. Maaseudulla verkon pituus asiakasta kohden on moninkertainen verrattuna kaupunkeihin, verkon ylläpito ja rakentaminen aiheuttavat enemmän kustannuksia yhtä asiakasta kohti. Sähkömarkkinalaki määrittelee verkkoyhtiöille vaatimukset sähköverkon toimivuuteen ja katkojen suurimpaan sallittuun pituuteen. Monissa verkkoyhtiöissä on parhaillaan käynnissä mittavat verkostoinvestoinnit toimitusvarmuuden parantamiseksi.

Miksi siirtomaksut pitää maksaa, vaikka sähkönkäyttöä ei ole?

Siirtolasku koostuu kuukausittain laskutettavasta kuukausimaksusta ja sähkön käytön mukaisesta siirtomaksusta. Jos sähkönkäyttöä ei ole, laskutetaan asiakkaalta pelkkä kuukausimaksu. Tällä maksulla ylläpidetään verkkoa, jotta se olisi käytettävissä aina, kun asiakas sähköä tarvitsee. Verkkoyhtiölle verkon ylläpidosta koituvat kustannukset ovat lähes kokonaan kiinteitä kustannuksia: ne eivät vähene, vaikka esimerkiksi mökkiasiakas keskeyttää sähkönkäytön talviajaksi. Johto pidetään kunnossa ja palvelut ovat asiakkaan käytössä, vaikka kulutusta ei sillä hetkellä ole. Asiakkaat osallistuvat verkon kustannuksiin tasapuolisesti. Vastaavasti jos sähköt ovat poikki yli 12 tuntia,vakiokorvaus maksetaan asiakkaille automaattisesti. Korvaus tulee, vaikka sähköä ei olisi tarvittukaan.

Kuinka paljon siirtomaksusta on nyt veroa?

Sähkön kokonaishinta muodostuu sähköenergian hinnasta, sähkön siirrosta ja verojen osuudesta. Jokainen näistä on noin kolmannes sähkön kokonaishinnasta. Sähköverkkoyhtiö perii asiakkaalta verot siirtolaskun yhteydessä, minkä johdosta siirtolaskusta noin puolet on veroa. Verkkoyhtiö toimii veron kantajana ja tilittää verot edelleen valtiolle.

Miten omien aurinkopaneelien käyttö vaikuttaa siirtomaksuihin?

Jos kotona on omaa sähköntuotantoa, siitä pitää tehdä ilmoitus ja sopimus verkkoyhtiön kanssa. Verkkoyhtiö asentaa kohteeseen kaksisuuntaisen sähkömittarin, joka ottaa huomioon mahdollisen ylijäämäsähkön siirtymisen verkkoon. Verkkoyhtiö ei osta asiak­kaan tuottamaa sähköä, vaan siitä pitää tehdä sopimus ylijäämäsähkön ostavan sähkönmyyjän kanssa. Itse tuotetusta ja omassa taloudessa käytetystä sähköstä ei mene siirron energiamaksua eikä veroja. Verkkoon myydystä ylimääräisestä sähköstä peritään sähkömarkkina-asetuksen mukainen 0,07 senttiä/kWh verkkopalvelumaksu.

Sähköverkon tulevaisuuden näkymät

Siirtomaksuun vaikuttavat kantaverkkopalveluiden hinnoittelu, verkkoyhtiön omat investoinnit toimitusvarmuuteen ja Energia­viraston valvontamalli, joka sääntelee käytännössä siirtomaksujen suuruutta. Näiden lisäksi valtiovallan säätämät verot sisältyvät siirtohintaan.

Euroopan mittakaavassa Suomen sähköverkko on erittäin hyvä ja sähkön hinnat ovat edulliset. Toimitusvarmuus on meillä hyvällä tasolla ja sen kehittämiseen on todella panostettu. Asiakkailla on käytössä erinomainen markkinapaikka. Suomen sähköverkko on teknisesti edistyksellisimpiä Euroopassa. Esimerkiksi sähkön käytön tuntikohtainen mittaus ja siihen liittyvä taseselvitys on meillä kaikkein pisimmällä.

Muuttuuko hinnoittelumalli?

Sähköverkkopalvelua voisi verrata nettiyhteyden ostoon. Molemmissa on rakennettava ja ylläpidettävä verkkoa. Asiakas voi ostaa nettiyhteyden haluamallaan nopeudella ja kapasiteetilla ja saa kuukausimaksulla oikeuden käyttää nettiyhteyttä. Elokuvan voi katsoa milloin haluaa ja se voi olla pituudeltaan mitä tahansa. Rahoja ei myöskään saa takaisin, jos yhtenä perjantaina elokuvan jättää katsomatta.

Mennäänkö tulevaisuudessa samanlaiseen laskutusmalliin myös sähköverkkopalveluissa? Sähkön siirto laskutettaisiin kuukausittain kiinteähintaisena sähköverkkopalveluna. Kuukausimaksulla saisi käyttöoikeuden sähköverkkoon ja pääsyn tälle markkinapaikalle. Siellä saisi ostaa ja myydä sähköä sekä käyttää sitä milloin haluaa. Kaikki sähköverkkopalvelut olisivat käytössä koko sopimuskauden. Kuukausimaksun suuruuden määräisi liittymän tarvitsema teho esim. sulakekoko. Jos hinnoittelu ei olisi sidottu käytetyn sähkön määrään, se yksinkertaistuisi ja olisi tasavertainen kaikille. Käyttäisivätkö asiakkaat sähköä enemmän? Tuskin, koska sähköenergia on kuitenkin ostettava sitä myyvältä yhtiöltä ja siitä maksetaan käytön mukaan, myös sähköveron suuruus määräytyy sähkön käyttömäärän perusteella. Yksinkertaistuisiko laskutus? Varmasti. Aika näyttää mihin suuntaan verkkopalvelut kehittyvät.

Sähköverkko

muodostuu toisiinsa liitetyistä sähköjohdoista, ilmajohdoista, maakaapeleista, sähköasemista sekä muista tarvittavista sähkölaitteistoista, joita käytetään sähkön siirtoon.

Sähkön siirto

Verkkoyhtiö vastaa siitä, että sähköenergia siirtyy sähköverkossa vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri sähkön tuotantopaikasta asiakkaan sähkönkäyttöpaikalle aina, kun asiakas sähköä tarvitsee. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa.

Verkkopalvelu

tarkoittaa sähkön siirtämiseen liittyvää palvelua, kuten sähkön mittausta 

Verkkoyhtiö

on yhtiö, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.

Siirtomaksu

on sähkön siirron hinta, joka muodostuu käyttöpaikan pääsulakkeen mukaisesta perusmaksusta sekä sähkönkäytön mukaisesta siirron käyttömaksusta. Hinta sisältää sähköverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja sähkön mittauksesta aiheutuvat kustannukset. 

Kantaverkko

on valtakunnallinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko, johon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) ja tärkeimmät 110 kV:n johdot sekä 400 ja 220 kV verkkoon kytketyt sähköasemat. Suomen kantaverkkoa hallitsee ja ylläpitää Fingrid Oyj.