Varavoimaa turvan vuoksi – aggregaatti on yhä käytännöllisin varavoimalähde

Oma varavoimala varmistaa kodin normaalit toiminnot syysmyrskyissä, jos sähköt katkeavat. Ekologisista auringosta ja tuulesta ei tosin vielä ole apua, mutta perinteinen aggregaatti toimii hyvin.

Sähkölukot, ilmanvaihto, lämmityksen säätö, palovaroittimet, kulunvalvonnat, tietotekniikka. Modernit kodit ovat yhä teknisempiä, ja tekniikka tarvitsee toimiakseen verkkovirtaa. Osassa laitteista on pieni akku tai paristo lyhyen sähkökatkon turvaksi, tai ne voi kytkeä akulla varustetun UPS-laitteen perään, mutta pidemmissä katkoissa tämä ei välttämättä riitä. Oman varavoimalan hankintaa kannattaa pohtia, jos koti on ladattu täyteen modernia elektroniikkaa, jos asut haja-asutusalueella tai jos sähköä tarvitaan tärkeiden toimintojen ylläpitoon, kuten karjan hyvinvoinnin varmistamiseen.

Akusto ahdistaa

Aurinkosähkön suosio on Suomessa vahvassa nousussa, mutta omakotitalon varavoimanlähteeksi ei auringosta vielä ole. Pulma on sähkön varastointi. Aurinkosähköjärjestelmällä tuotettua sähköä voisi ladata akkuihin, mutta toistaiseksi se ei kannata. Sama ongelma koskee tuulivoimaa. Teknisesti järjestelmät jo toimivat.

Palvelusuunnittelija Eero Paananen laskee esimerkin tavallisesta ei-sähkölämmitteisestä omakotitalosta: kolmen tunnin sähkökatkon selvittämiseen tarvitaan ainakin viisi 100 ampeeritunnin (Ah) akkua. Ne maksavat pyöreästi tuhat euroa ja kestävät käyttöä 5–8 vuotta. Vaikka akkuja ladattaisiin halvalla aurinkosähköllä, nousisi energian yksikköhinta yli nelinkertaiseksi verrattuna sähköverkosta ostetun sähkön hintaan.

Aurinkosähkön tuotevastaava Antti Martikainen lisää vielä teknisen pulman: aurinkosähköjärjestelmät tarvitsevat toimiakseen sähköverkon jännitettä, jolla ne tahdistetaan verkkosähköön. Ilman tätä aurinkosähköjärjestelmä kytkeytyy pois päältä.

Maatiloilla sitä vastoin aurinkosähkö voi olla varteenotettava varavoimanlähde. Edellytyksenä on, että aurinkosähkövoimalan parina on esimerkiksi traktorilla pyöritettävä aggregaatti. Kun aggregaatti käynnistyy, tarjoaa se aurinkosähköjärjestelmälle tahdistuksen, jolloin järjestelmä pystyy tuottamaan sähköä aggregaatin rinnalla – jos vain aurinko paistaa.

Puhtaus puntarissa

Aggregaatti, polttomoottorin ja generaattorin yhdistelmä, on varavoimalähteistä yhä käytännöllisin. Niitä on tarjolla bensiini- ja dieselkäyttöisinä, kaksi- ja nelitahtisina, pienistä yksivaihesähköä tuottavista aina järeisiin kolmivaihesähköä tuottaviin malleihin. Aggregaatin valinta riippuu omista tarpeista. Kuinka pitkiin katkoihin halutaan varautua? Tarvitaanko kolmivaihesähköä esimerkiksi lämpöpumpun pyörittämiseen? Jo peruslaitteet pystyvät pitämään kodin kylmälaitteet toiminnassa ja sallivat muutaman valaisimen käytön.

– Valitsipa minkä laitemallin tahansa, pitäisi sen tehon olla vähintään 2,5 kilovolttiampeeria (kVA), Eero Paananen opastaa. Tätä pienemmät aggregaatit eivät välttämättä kykene tuottamaan niin paljon virtaa, että esimerkiksi pakastimen kompressori käynnistyisi – kompressori kun haukkaa käynnistyessään reilusti enemmän virtaa kuin tasaisesti käydessään. Sama periaate pätee kolmivaihesähköä tuottaviin aggregaatteihin. Esimerkiksi kuuden kilovolttiampeerin laite antaa vain kahden kilovolttiampeerin tehon per vaihe. Tehokkaiden pumppujen ja puhaltimien varavoimaksi tarvitaan siis reilun kokoinen aggregaatti. Ylipäänsä on parempi yli- kuin alimitoittaa aggregaatin teho.

Tärkeätä on niin ikään tietää, millaisille laitteille varavirtaa aiotaan syöttää. Jos laitteeseen kytketään herkkää elektroniikkaa, kuten tietokoneita ja televisioita, on aggregaatin tuotettava puhdasta siniaaltoista sähköä eli samaa kuin sähköverkossa, jotta laitteet eivät rikkoutuisi. Tarvitaan elektronisella jännitteen säädöllä varustettu malli, Paananen neuvoo. Kylmälaitteet ja valaisimet toimivat halpojenkin aggregaattien tuottamalla sähköllä.

Kojevastake vakioksi

Harvassa pientalossa on ennalta varauduttu varavoiman käyttöön, vaikka se helpottaisi elämää myrskyn katkaistessa sähköt. Paikka aggregaatille ehkä vielä löytyy kuistilta tai vaikka grillikatoksesta. Pakokaasujen ja melun vuoksihan laitetta ei voi sijoittaa huonetilaan. Yksivaihemalleista sähkö tuodaan sisälle normaalilla kumi­eristeisellä ulkokäyttöön tarkoitetulla maadoitetulla jatkojohdolla.

Kolmivaihesähköä tuottavien aggregaattien asennus on yleensä pysyvämpi. Sopivaan paikkaan rakennuksen ulkoseinässä asennetaan kojevastake, joka on kuin iso urospuolinen pistorasia. Kojevastakkeesta vedetään johdot verkonvaihtokytkimelle ja edelleen sähkökeskukseen. Nämä asennukset saa tehdä vain sähköalan ammattilainen. Asukas valitsee verkonvaihtokytkimellä, käyttääkö yleistä sähköverkkoa vai omaa aggregaattia. Hän myös saa kytkeä aggregaatin kumikaapelilla ulkoseinän kojevastakkeeseen.

– Uutta taloa rakennettaessa tämä asennus kannattaisi tehdä aina, erityisesti haja-asutusalueella huolimatta siitä, että ilmajohdot vähitellen vaihtuvat maakaapeleiksi, sanoo Eero Paananen. Työ ei ole vaikea eikä kallis. Remontin yhteydessäkin se onnistuu. Useimpiin vanhoihin sähköpääkeskuksiin pystyy vaihtamaan verkonvaihtokytkimen pääkytkimen tilalle.

Paljonko varavoima maksaa?

Tavallisen bensiinikäyttöisen aggregaatin saa jo alle 300 eurolla. Hintaluokassa 300–1 000 euroa on valinnanvaraa runsaimmin, ja nämä laitteet ovat tavalliselle kotitaloudelle turvallisin valinta. Järeät bensa-aggregaatit maksavat tyypillisesti 2 000–3 000 euroa.

Bensiinikäyttöisistä, digitaalisen invertterin sisältävistä aggregaateista halvimmat maksavat alle 400 euroa. Nämä laitteet tuottavat puhdasta sähköä, jolla televisiot ja tietokoneet toimivat särkymättä. Hintahaarukassa 500–1 000 euroa valinnanvaraa on eniten. Järeimpien mallien hinta on tyypillisesti 2 000–3 000 euroa.

Dieselkäyttöisten aggregaattien halvimmat mallit maksavat vajaat 1 000 euroa. Eniten valinnanvaraa on hintaluokassa 3  000–6 000 euroa. Järeimmät dieselaggregaatit maksavat yli 10 000 euroa.

Traktorikäyttöiset aggregaatit sopivat maatiloille. Niissäkin on digitaalisen invertterin sisältäviä malleja. Hinnat alkavat reilusta 1 000 eurosta ja yltävät yli 10 000 euroon.

Lähde: www.vertaa.fi/generaattorit/

www.aggregaatit.com

Lue tästä: Handai 5 000/5 500 W aggregaatti-testi

 

Lisätietoa:

 katkot.pks.fi

huoltovarmuuskeskus.omavarax.gimletlms.com

Täältä löydät OmavaraX-nettipelin, jolla voit testata kuinka hyvin olet varautunut sähkökatkoihin. Lisäksi sivut listaavat varautumissuosituksia.

energia.fi/sahkomarkkinat/hairiot/varautuminen

Energiateollisuus ry:n ylläpitämä sivusto, joka sisältää niin ikään listan varautumissuosituksista sekä linkin OmavaraX-nettipeliin.

www.sahkokatkokartta.fi

Ajantasainen kartta ja tietolähde juuri tämänhetkisistä sähkönjakelu-ongelmista Suomessa. Tutkittavissa kunnittain tai sähköyhtiöittäin.

Näin varaudut myrskyihin

  • Pidä kotona varalla pullovettä tai mehua sekä pieni varasto hyvin säilyviä ruokia kuten säilykkeitä.
  • Hanki pöytätietokoneeseen UPS-laite. Sen akun turvin ehdit saada työsi päätökseen ja tallentaa sen.
  • Matkapuhelimen autolaturin tai erillisen matka-akun avulla pidennät matkapuhelimesi toiminta-aikaa.
  • Hanki paristokäyttöinen radio, paristokäyttöinen käsivalaisin ja paristoja sekä kynttilöitä ja tulitikkuja.
  • Hanki myös varasulakkeita. Jos kodissasi on tulisija huolehdi, että varastossa on riittävästi polttopuita.

Näin toimit sähkökatkossa

  • Jos et saa sähkökatkon sattuessa sähköverkkoyhtiöltä tekstiviestiä, ilmoita katkosta yhtiöllesi.
  • Jos havaitset linjojen vaurioita, kuten johdoille kaatuneita puita, ilmoita niistä sähköyhtiöllesi.
  • Älä soita hätänumeroon vain kysyäksesi, mitä on tapahtunut ja kuinka kauan katkos kestää.
  • Vältä turhia puheluita, jotta televerkot pysyvät ruuhkattomina ja hätäpuhelut pääsevät läpi.
  • Tarkista verkkoyhtiösi nettisivut älypuhelimella. Häiriökartta kertoo sähkönjakelun tilanteen reaaliajassa.
  • Kuuntele uutisia ja ohjeita radiosta.
  • Älä availe pakastinta turhaan. Näin pakasteet säilyvät moitteettomina jopa toista vuorokautta.