Katso vinkit yleisimpien jälkien tunnistamiseen

Luonnossa ulkoillessaan – etenkin silloin, kun hanki kantaa – voi nähdä monenlaisia merkkejä muistakin ulkoilijoista. Jäniksen jäljet useammat tunnistavat, mutta keitä ovat muut tassuttelijat? Jälkien jättäjiä ei aina ole helppo tunnistaa. Nuoskalumessa jälki näkyy selkeämmin, mutta syvemmässä hangessa se muuttuu erilaiseksi. Kevään edetessä lumi sulaa ja jälki voi kasvaa jättiläismittoihin. Jälkien seuraaminen ja niiden tunnistaminen on kuitenkin hauskaa puuhaa. Lumisateella useimmat eläimet ei liiku paljonkaan, mutta jo seuraavana päivänä hangella voi olla merkkejä monenlaisista kulkijoista.

Jälkien tunnistamisohje

Yritä löytää selkeä yksittäinen jälki. Mittaa jäljen leveys ja pituus. Pituus mitataan keskivarpaan etureunasta taka-anturan takareunaan. Kynsi ei ole mukana mitassa. Laske varpaat: niitä voi olla kaksi, neljä tai viisi. Seuraa jälkiä mahdollisimman pitkälle, jolloin näet eläimen kulkutyylin. Arvioi eläimen painoa siitä, miten syvälle jälki on uponnut. Ohessa joukko luonnossamme liikkuvien eläinten jälkiä tunnistamisen avuksi.

Karhu

Karhun takakäpälä muistuttaa ihmisen jälkeä ja on kooltaan 18–25 cm. Käyntikuvio muistuttaa ihmisen kävelyjälkeä.

Ilves

Ilveksen jäljet ovat pyöreähköt. Se pitää yleensä liikkuessaan kynnet sisään vedettyinä, paitsi upottavalla tai kovalla hangella.

Susi

Suden ja ison koiran jälkiä on vaikea erottaa toisistaan, mutta susi liikkuu yleensä suoraviivaisesti, jolloin jäljet ovat samassa linjassa ja askelleveys on pieni.

Kettu

Ketun jäljet muistuttavat samankokoisen koiran jälkiä, jotka ovat yleensä vähän pyöreämpiä. Ketun jäljet tunnistaa parhaiten helminauhamaisesta, loivasti polveilevasta ravijäljestä.

Supikoira

Supikoiran jälki on vähän pienempi ja pyöreämpi kuin ketun. Askelleveys on kuitenkin suurempi kuin ketulla. Supikoirat kulkevat usein pareittain.

Orava

Oravan takakäpälät ovat voimakkaammat. Niissä erottuu viisi varvasta, etukäpälissä taas neljä. Orava liikkuu loikkimalla, eikä jälkien muoto vaihtele paljonkaan.

Hirvi

Hirven iso sorkka on helposti tunnistettavissa. Hirvi kävelee rauhallisesti, eikä se nosta jalkojaan pehmeässäkään lumessa. Syvässä lumessa kulkujälki on usein kaksi rinnakkaista uraa.

Valkohäntäpeura

Valkohäntäpeuran sorkan ulkoreuna on pyöreähkö ja kärki terävä. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin sorkat ovat lähes samanmuotoiset, mutta metsäkauriin sorkka on pienempi, pituudeltaan alle 6 cm. Hirvieläimet liikkuvat mieluiten käyden.