Kevään merkkejä ilmassa? – mitä sanovat vanhan kansan ennusmerkit?
Pidetään aistit avoinna ja nautitaan luonnosta. Pian alkaa upea kevätnäytelmä. Mutta millainen kevät on tulossa?
Kuu kiurusta kesään…
Ensimmäisiin muuttolintuihin kuuluvat kiurut rantautuvat Etelä-Suomeen helmikuun puolivälin paikkeilla. Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira.fi) kertoo, että viime vuonna kiuru havaittiin Juvalla 20.3. ja Joensuussa 22.3. Maaliskuussa voi jo havaita pöllöjä ja kuunnella tiaisten laulua, teeren pulinaa ja tikkojen koputtelua. Sisämaahan muuttolinnut levittäytyvät toden teolla keväästä riippuen huhti- ja toukokuun aikana.
”Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään”
Pelloilta voi ensimmäisenä tavata kiurun lisäksi töyhtöhyypän, kottaraisen, pulmusen, mustavariksen tai uuttukyyhkyn. Mökkirannoille tekevät muuttoa telkkä, isokoskelo, nokikana, sinisorsa ja laulujoutsen.
Bongaa kevät
Kevään tuloa ja luonnon muutoksia voi seurata aktiivisesti osallistumalla Luonto-Liiton Kevätseurantaan. Siinä kevään tuloa seurataan eläin- ja kasvihavaintojen avulla, ja omatkin havainnot voi kirjata palveluun. www.kevatseuranta.fi
Millainen kevät on tulossa?
Vanha kansa on aina ennustanut aktiivisesti vuodentuloa tulkitsemalla omia ennusmerkkejään.
”Mitä pidemmät Matin parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy”.
– Matin päivää (24. helmikuuta) on sanottu ensimmäiseksi kevätpäiväksi. Talven selkä on taittunut, ja se näkyy luonnon vilkastumisena. Matti heittää kuuman kiven avantoon, koskeen tai kaivoon, eli uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille. Päivä tunnetaan räystäissä roikkuvista jääpuikoista, ”Matin parroista”. Mitä pidemmät parrat, sitä pidemmäksi kevät venyy.
– Valo lisääntyy kevätpäiväntasauksena (20. tai 21. maaliskuuta). Jos asioita tällöin hävitettiin, ne myös pysyivät poissa. Kevätpäiväntasausta pidettiinkin hyvänä päivänä pajun ja lepän poistamiseen pelloilta sekä lutikoiden hävittämiseen.
– Jos teeren soidin alkaa ennen kevätpäiväntasausta, keväällä on tiedossa vielä lumisateita. Jos taas soidin alkaa vasta sen jälkeen, keväästä tulee ilmojen puolesta kaunis. Hyvistä keleistä kertoo myös päivää edeltävä kirkas täysikuu. Jos täysikuu on tasauksen jälkeen, on odotettavissa hallaöitä.
– Kaunis, kirkas ja lämmin Marjan päivä (25. maaliskuuta) enteili hyvää kevättä ja kesää. Sen sijaan sääskien ilmestyminen ennen tätä punamarjanpäivää merkitsi koleaa kevättä ja viivästynyttä kesäntuloa. Sananparsissa Maaria on ennustanut lumien sulamista. Mitä on Marjana katolla, se määrä on huhtikuun lopussa tai toukokuun alkupuolella vaolla tai metsässä.
”Jos Markun varpaita palelee, tulee kylmä kesä.”
–Markun päivän (25. huhtikuuta) aattoyö on ollut perinteisesti yksi tärkeimmistä kesän sään ennustajista. Aattoyön pakkanen ennustaa jatkuvia kylmiä ilmoja ja hallaa. ”Jos Markun varpaita palelee, tulee kylmä kesä.” Toisten sanontojen mukaan kylmä jatkuu seuraavaan kuunkiertoon asti. Toisaalta: lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän.
Jyrin päivänä (23. huhtikuuta) ei saanut jauhaa, ei kävellä kovasti huoneissa eikä hakata, vieläpä ovissa pidettiin vaatteita, etteivät ovet paukkuneet. Tämä hiljaisuus merkitsi sitä, että sitten ei kesällä paukkanut ukkonen. Kuta hiljempaa sinä päivänä oli, sitä rauhaisempi oli kesä. – Haukivuori (kansanperinnekalenteri).