13.9.2023

Suomesta tulee sähkön osalta energiaomavarainen lähivuosina

Miten energiaomavaraisuutta rakennetaan ja mitä se tarkoittaa sähkönkäyttäjän kannalta. Johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä vastaa kysymyksiimme.

Energiaomavaraisuus tarkoittaa sitä, että Suomessa tuotetaan sähköä vuositasolla saman verran kuin sitä kulutetaan. Sähkömarkkinoiden heilahteluilta se ei meitä kokonaan pelasta, sillä tuotanto on vaihtelevaa ja olemme samassa sähköverkossa Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan kanssa. Se kuitenkin lisää riippumattomuuttamme tuontienergiasta ja tuo kaivattua vakautta.

Miten energiaomavaraisuutta parannetaan?

– Energiaomavaraisuutta parannetaan rakentamalla kotimaisiin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa Suomeen ja huolehtimalla siitä, että meillä on kyky siirtää energiaa tuotannosta kulutukseen. Myös säätövoimalla ja energian varastoinnilla voidaan helpottaa kulutuksen vaihteluita ja häiriötilanteita.

Kotimaisia energialähteitä ovat esimerkiksi tuuli, aurinko, geoterminen energia, vesi, puupolttoaineet, biokaasu, turve ja osittain myös jäte. Energiaomavaraisuutta parantavat edellä mainittujen ohella kaikki toimet, joilla tuontienergian määrää voidaan vähentää. Sellaisia ovat muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, energiansäästö, kiertotalous ja sen osana hukkalämpöjen hyödyntäminen sekä luonnon lämpöjen hyödyntäminen. Olennaista on, että fossiilisten tuontipolttoaineiden käytöstä vähitellen luovutaan. Ydinpolttoainettakaan ei ainakaan vielä Suomesta saa, vaikka suunnitelmia onkin käynnistää uraanin talteenotto muun kaivostoiminnan yhteydessä.

Energiaomavaraisuuden kannalta olennaista on energiantuotantokyvyn ohella kyky siirtää energiaa sieltä, missä sitä tuotetaan, sinne, missä sitä kulutetaan. Energiaverkot (sähkön ohella myös lämpö, höyry, kylmä ja kaasut) ovatkin keskeinen osa omavaraista energiajärjestelmää.

Millaista energiantuotantoa on vireillä?

– Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan parhaillaan erittäin suuria määriä tuuli- ja aurinkovoimaloita. Fingridin mukaan liityntäkyselyjä kantaverkkoon on valtava määrä, yhteensä 260 000 MW: maatuulivoiman osalta 150 000 MW, merituulivoiman osalta 50 000 MW ja aurinkovoiman osalta 60 000 MW. On epätodennäköistä, että kaikki edellä mainitut suunnitelmat johtaisivat investointeihin, mutta yhtä selvää on, että huomattava osa suunnitelmista viedään toteutukseen. Fingridin mukaan vuonna 2025 maatuulivoimakapasiteettia on noin 9 000 MW ja aurinkovoimaa yli 2 000 MW. Merituulivoiman laajamittaisen rakentamisen aika on hieman myöhemmin, ehkä vuosikymmenen lopulla. Lisäksi on mahdollista, että Suomeen rakennetaan 2030-luvun alkupuolella ensimmäinen pieni modulaarinen ydinreaktori (SMR). Se saattaa olla vain kaukolämpöä tuottava tai sitten sekä sähköä että kaukolämpöä tuottava. Aika näyttää.

Mikä rooli eri tuotantomuodoilla on? Kuinka suuri niiden merkitys energiantuotannossa on?

– Käytettävissä ovat nyt vuoden 2022 tiedot. Eri tuotantomuotojen osuudet selviävät seuraavasta kuvasta:

Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2022

Lisäksi sähköä tuotiin 12,5 TWh eli 15,3 prosenttia sähkön hankinnasta (82 TWh). Vuositasolla Suomi muuttuu sähkön osalta omavaraiseksi seuraavien parin vuoden kuluessa.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta kaikki viittaa siihen, että Suomen sähkön kulutus kasvaa todella paljon teollisuuden puhdistaessa prosessejaan sähköllä ja satsaamalla vetytalouteen. Sähkön kysyntä voi eri arvioiden mukaan kasvaa 50–300 prosenttia seuraavien 10–15 vuoden aikana.

Ennustettu sähkön tuotannon kasvu perustuu ennen kaikkea maa- ja merituulivoimaan sekä aurinkovoimaan. Ydinvoiman lisärakentamisen tulevaisuus on epävarmempaa, mutta sekä pienreaktoreiden (SMR) että perinteisempien isompien ydinvoimaloiden lisärakentamista selvitetään.

Miten parempi energiaomavaraisuus vaikuttaa sähkön hintaan?

– Kaikki sähköntuotannon kokonaismäärää lisäävä tuotanto alentaa sähkön hintaa. Nyt rakenteilla ja suunnitteilla olevien voimaloiden valmistuminen vahvistaa sähkön tarjontaa, ja siten edellytykset maltillisille sähkön hinnoille ovat olemassa. Koska valtaosa uudesta sähköntuotannosta on vaihtelevaa tuotantoa, sähkön hintavaihtelut ovat varmasti jatkossakin huomattavia mutta eivät suurella todennäköisyydellä samaa tasoa kuin koimme viime talvena tai saatamme kohdata vielä ensi talvena. Tämä siis siksi, että niin Suomi kuin muukin Eurooppa toipuu shokista, jonka aiheutti Venäjän energiantuonnin loppuminen lähes kokonaan.