Äärihinnat haastavat sähköyhtiöitä

Viimeisen parin kuukauden aikana sähkömarkkinoilla on nähty äärimmäisiä pörssisähkön hintoja. Sähkön Black Fridayna 24.11.2023 nähtiin Kinect Energy -yhtiön tekemän virheellisen sähköpörssitarjouksen takia kaikkien aikojen alhaisimmat hinnat. Tuolloin pörssisähkön keskihinta oli –20,34 snt/kWh (alv 0 %) ja 10 peräkkäisenä tuntina hinta romahti jopa –50 snt/kWh hintalattiaan asti. Päivälleen kuusi viikkoa myöhemmin 5.1.2024 nähtiin Blue Friday, jolloin pörssisähkön hinnat nousivat raketin lailla ennätyskorkealle päivän keskikeskihinnan kivutessa 89,054 snt/kWh tasolle ja korkeimman tuntihinnan saavuttaessa kaikkien aikojen ennätyksen 1,896 €/kWh. Tuona poikkeuksellisen kylmänä päivänä sähkönkulutus oli korkea ja joitakin voimalaitoksia oli vikaantuneina, jonka takia kantaverkkoyhtiömme Fingrid kertoi nostavansa valmiutta kiristyneen sähkön riittävyystilanteen takia.

Poikkeukselliset hinnat vaikuttavat välittömästi niiden asiakkaiden kulutukseen, joiden sähkönhinta riippuu osittain tai kokonaan pörssisähköstä. Black Fridayna asiakkaat innostuivat halpojen hintojen seurauksena kuluttamaan selvästi ennustettua enemmän, ja merkkejä jopa kulutusjuhlista oli havaittavissa. Blue Fridayna korkeat hinnat taas saivat asiakkaat säästämään sähköä merkittävän määrän, ja säästöintoon vaikutti myös mediassa voimakkaasti esillä ollut kiristynyt tehotilanne valtakunnanverkossa.

Asiakkaiden reagointi pörssisähkön hintoihin vaikuttaa sähkönmyyjän liiketoimintaan. Äkkiseltään markkinamekanismeja tuntematta voisi ajatella, että matalan hinnan aikaan lisäkuluttaminen ja korkean hinnan aikaan kulutuksen vähentäminen olisivat hyviä asioita sähkönmyyjän kannalta. Asia ei kuitenkaan ole välttämättä näin.

Sähkönmyyjät hankkivat valtaosan asiakkaiden tarvitsemasta sähköstä sähköpörssistä. Ostettavat määrät perustuvat kulutushetkeä edeltävänä päivänä tehtyihin tuntikohtaisiin sähkönkulutusennusteisiin.

Pörssisähkön hinnat määräytyvät kaikkien markkinoilla kauppaa käyvien toimijoiden kulutus- ja tuotantoennusteiden ja -tarjousten perusteella. Kun seuraavan päivän pörssisähkön hinnat julkaistaan, voivat asiakkaat valita hintojen perusteella, milloin sähkönsä kuluttavat.

Pörssisähkön myynnissä tuppaa käymään niin, että poikkeuksellisilla hinnoilla kulutusta kasautuu hintojen julkaisemisen jälkeen ennusteisiin nähden lisää halvoille tunneille ja kalliilta tunneilta lähtee kulutusta pois ennusteissa povattuihin määriin verrattuna. Koska pörssisähkön hinnat ovat kaikilla pörssisähköasiakkailla samat, kohdistuvat kulutuksen muutokset kaikilla sähkönmyyjillä samoille tunneille. Jos sähkönmyyjän sähkönkulutusta edeltävänä päivänä tekemä ennuste on liian pieni, sähkönmyyjä joutuu ostamaan puuttuvat sähköt päivän sisäiseltä markkinalta tai viimeistään ns. tasesähkönä. Sähkön hinta voi näissä ostoissa olla huomattavasti pörssisähkön hintoja korkeampi. Jos taas myyjä on ostanut sähköpörssistä liikaa sähköä, joutuu sähkönmyyjä myymään ylimääräisen pois päivän sisäisellä markkinalla tai tasesähkönä. Tässä tilanteessa on mahdollista, että ylimääräisen myynnin hinnat ovat selvästi alhaisempia kuin pörssisähkön hinta. Liiketoiminnan lainalaisuudet ovat selvät. Jos ostaa kalliimmalla kuin myy tai myy halvemmalla kuin ostaa, syntyy tappiota.

Edellä kuvatun perusteella on selvää, että sähkönmyyjälle on eduksi osata ennustaa asiakkaiden sähkönkäyttö oikein myös poikkeuksellisissa hintatilanteissa. Siperia opettaa. Asiakkaalle pörssisähköön perustuva sähkösopimus on erinomainen tapa ostaa sähköä, erityisesti jos asiakas voi painottaa sähkönkulutustaan edullisimmille tunneille. Kulutusjousto asettaa sähkönmyyjille vaativan sähkönkulutusennustehaasteen. PKS on ottanut tämän haasteen innolla vastaan, ja haluamme jatkossakin olla Suomen paras markkinaehtoinen sähkönmyyjä.