Aivan ensiksi laita urheiluseurasi strategia kuntoon

”Ratekiako? Meillä on kuule niin pieni porukka ja paljon tohinaa, että ei me semmosia olla ehitty miettiä.” virkkaa kiireinen seuraihminen jutustelun lomassa. Tosiasia kuitenkin on, että jokaisella urheiluseuralla on strategia, jonka mukaan se käytännössä toimii. Eri asia on, että ilkeäsikö sitä käytännössä paperille laittaa. Strategia voikin käytännössä olla vaikka tämmöinen: Tavoitteenamme on pelata kylällä palloa niin kuin aina ennenkin, mukaan pääsevät kaikki halukkaat, jos meidät löytävät. Varainkeruun tuttavilta hoitaa Pena, kun töiltään ehtii. Jos rahat eivät riitä, niin yrittää sitten laittaa omasta pussistaan loput.

Urheiluseuran strategia on käytännössä keskeisten henkilöiden yhdessä miettimä työsuunnitelma, mitä seurayhteisön on lähivuosina ehdottomasti saatava aikaan ja millä keinoilla, että olemme 3-5 vuoden kuluttua haluamallamme tasolla urheilullisesti ja taloudellisesti (visio). Lähes yhtä tärkeää on, että samalla tulee valittua, mitä jätetään kokonaan tekemättä tai pienemmälle painoarvolle.

Hyvä strategia

on sellainen, jonka seuran avainhenkilöt ovat yhdessä työstäneet ja sisäistäneet ja jonka ilkeää näyttää myös yhteistyökumppaneille. Strategian tehtyänne voitte myös helposti havaita, että yritykset ovat paljon herkemmin ja pitkäjänteisemmin kumppanina toiminnassa, jolla on selkeä tavoite, kuin toiminnassa, jossa pyydetään taas hiukan pelirahaa seuraa kautta varten.

Tosiasia kuitenkin on, että jokaisella urheiluseuralla on strategia, jonka mukaan se käytännössä toimii. Eri asia on, että ilkeäsikö sitä paperille laittaa.

Strategian merkitys jää urheiluseuroissa liian usein ulkoiseksi ja erilliseksi, koska sen tärkeyttä koko toimintaa ohjaavana ja helpottavana työkaluna ei ole ymmärretty. Strategiaa ei pidä tehdä siksi, että sellainen olisi hienoa olla tai että rahoittaja sitä vaatii. Sen pitää lähteä aidosti toiminnan ytimestä. Strategia tehdään juuri siksi, että se ainainen tulipalojen sammuttelu, loistavat adhokki-ideat ja muu hosuminen saataisiin hallintaan ja koko seura kehittymisen polulle. Strategia on jokaisen seurayhteisön peruskirja, joka kehittyy joka vuosi ja jolle vuosittainen toiminnan suunnittelu ja johtaminen perustuvat. Siinä ovat tärkeimmät yhdessä sovitut tekemiset ja muita ei helpolla väliin oteta. Jos otetaan, niin se on sitten yhteinen päätös ja tarvittaessa strategiaa muutetaan yhdessä.

Strategialla on siis paitsi toimintaa tehostava, niin myös tekijöiden kannalta työsuojelullinen merkitys. Mikään ei ole kuluttavampaa kuin toimia organisaatiossa, jossa ei ole kirjattua strategiaa, tulipaloja syntyy nurkissa koko ajan ja organisaation tuen sijaan on asioihin puuttujia ja hämmentäjiä. Ei ole ihme, että niin moni seurajohtaja tähyää jo vuoden taistelun jälkeen kasvot kalpeana sanomalehtien työpaikkailmoituksia. Urheiluseuran tai ylipäätään minkään yrityksen työt eivät ole niin tärkeitä, että niiden takia kannattaisi itseään loppuun polttaa.

Strategian tekeminen ei ole vaikeaa, mutta jos ei strategiaa, sitten vasta on vaikeaa

Strategian tekemisessä pitää pienessä organisaatiossa olla mukana koko johtokunta, sillä suunnittelun aikana yhdessä tehty matka usein jopa tärkeämpi kuin itse lopputulos. Jokaisen osaaminen tulee silloin hyötykäyttöön, näkemys seuran tulevaisuudesta yhtenäistyy ja suunnittelutaito kehittyy. Ja jos sitten kolmen vuoden kuluttua todetaan, että tavoitteeseen ei päästy, niin voitte reilusti katsoa toisianne silmiin ja todeta, että parempaan emme pystyneet. Toimitaan jatkossa paremmin tai hankitaan uutta kyvykkyyttä. Vastuun pakoilu ja selän takana puhuminen loppuu, kun vastuu on siellä missä sen kuuluukin olla.

Älä kompuroi jalkauttamisessa

Lopuksi tuotan ison pettymyksen: strategia ei empiiristen tutkimusten perustella jalkaudukaan käytäntöön sähköpostilla jakamalla tai monisteita siitä ottamalla. Seuraorganisaatio kyllä ymmärtää, että strategian laatiminen kuuluu seurajohdolle. Ratkaisevaa jatkon kannalta on kuitenkin se, että käytännön toteuttamisesta vastaavat ihmiset otetaan mukaan suunnitteluun tai vähintään strategian kommentointiin ennen sen lopullista versiota. Kun käytännön tekemisestä vastaava on mukana suunnittelussa oikeaan aikaan, päästään siitä sujuvasti jatkamaan strategian purkamista toimintasuunnitelmiin. Viimeinen vaihe onkin tehdä selkeä toimintasuunnitelma, sillä ilman toimintasuunnitelmaa ei synny suunnitelmallista toimintaa. Lopuksi päätetyt toimenpiteet kalenteriin ja toteuttamisresurssit kuntoon. Sen vaikeampaa se ei ole.

Strategian suunnittelutyökirja urheiluseuroille

Kimmo Tolvanen

Markkinointi- ja tuotekehityspäällikkö kimmo.tolvanen@pks.fi