Pörssitohtori tutkailee - Rauhalliset futuurit ja rauhattomat spot-hinnat

Viimeinen puolen vuoden jakso on ollut sähkömarkkinoilla kaksijakoinen. Toisaalta polttoainemarkkinoilla ja päästöoikeusmarkkinoilla on ollut suhteellisen tasaista, mutta spot-markkinoilla on ollut suurta hintavolatiliteettia. Alla olevassa kahdessa kuvassa on esitetty polttoaineiden ja päästöoikeuden sekä sähköjohdannaisten hintakehitystä viime vuosilta. Kuvista nähdään, että viimeisen puolen vuoden aikana hintaliikkeet ovat olleet varsin maltillisia, ainakin jos verrataan energiakriisin turbulenssia vuoden 2022 aikana. Isossa kuvassa energiahyödykkeiden hinnat ovat hiukan nousseet kuluvan vuoden aikana. Systeemihintaisissa sähköjohdannaisissa hintakehitys on muistuttanut alkuvuoden aikana kylpyammekäyrää: alkuvuodesta hinnat laskivat ja keväällä hinnat lähtivät nousuun. Alkuvuonna säät olivat jonkin verran sateisempia kuin loppukeväästä, mikä omalta osaltaan selittää hintojen käyttäytymistä. Loppukeväästä nousevat polttoaineet ja päästöoikeus on vetänyt systeemihintaisia johdannaisia ylöspäin.

Sateisuuden vaihtelu on näkynyt myös aluehintaerotuotteissa. Vesivoimatuotannon ollessa runsasta laskennallinen systeemihinta laskee, mutta siirtoyhteyksien rajoitteitten takia vesivoimasähköä ei voida kokonaisuudessaan siirtää Suomeen. Tällöin kun systeemihinnoissa on laskupainetta, tarkoittaa se aluehintaerolle nousupainetta. Tammikuussa Viron ja Suomen välinen Estlink 2 -merikaapeli vikaantui, ja kaapeli on ollut sieltä asti pois käytöstä. Nykyisen tiedon mukaan kaapeli palaa käyttöön vasta kuluvan vuoden syksyllä. Estlink 2 -kaapelilla on ollut vaikutusta Suomen aluehintaerojohdannaisten hinnoitteluun ja aluehintaerototeumiin. Ala olevassa kuvassa on esitetty spot-hintojen kuukausikeskiarvoja systeemihinnan, Suomen hinnan ja aluehintaeron osalta. Olkiluoto 3 aloitti ensimmäisen vuosihuoltonsa maaliskuun alussa, mutta viiden viikon mittaiseksi suunniteltu huoltojakso venähti lopulta n. kaksinkertaiseksi suunniteluun nähden erilaisten laitoksessa ja sen huollossa ilmenneiden haasteiden takia. Olkiluoto 3 -laitoksen huollon vaikutus Suomen spot-hinta- ja aluehintaerototeumiin oli nostava, mutta tätä kompensoi huollossa ollut Estlink 2 -kaapeli.

Oma lukunsa on ollut spot-hintojen volatiliteetin kehitys Suomessa. Alla oleva kuva esittää Spot-hintojen keskihajontoja eri hinta-alueilla Euroopassa muutaman viime vuoden alkupuoliskoilla. Keskihajonta on yksi mittari, jolla voidaan tarkastella sitä kuinka paljon spot-hinnat ovat vaihdelleet keskiarvostaan. Kuvasta nähdään, että viime vuosina hintavaihtelut ovat Suomessa olleet samaa luokkaa monen muun hinta-alueen kanssa, mutta erityisesti tänä vuonna Suomi on siirtynyt omaan kastiinsa hintavaihteluiden suhteen.

Hintavaihteluissa Latvia on enää Suomen kanssa samassa suuruusluokassa. Aivan omaa luokkaansa hintavolatiliteetti oli tammikuun alussa, kun Pohjoismaiden yllä vallitsi kovin pakkasjakso n. 15 vuoteen, jolloin 5.1.2024 saavutettiin Suomessa kaikkien aikojen spot-hintaennätys Suomen aluehinnan kohotessa jopa 1 696,31 €/MWh arvoon. Kyseisen vuorokauden keskihinta Suomessa oli kaikkien aikojen korkein, n. 890 €/MWh. Omat tekijänsä Suomen hintavaihtelulle ovat olleet vikaantunut Estlink 2 -kaapeli sekä pitkittynyt Olkiluoto 3:n ja vielä toukokuussa alkaneen Olkiluoto 1 -voimalan huollon pitkittyminen. Lisäksi kirsikkana kakun päällä on Suomen ja Ruotsin väliset siirtoyhteyshuollot, jotka ovat rajoittaneet ja tulevat kuluvan vuoden aikana rajoittamaan sähkönsiirtomahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin välillä.

Näiden tekijöiden seurauksena matalien tuulivoimatuotannon aikoina spot-hinnat ovat päässeet Suomessa nousemaan ajankohtaan nähden huomattavan korkealle tasolle. Myös lisääntynyt aurinkovoiman tuotanto Suomessa alkaa vaikuttamaan aurinkoisten päivien päivätuntien spot-hintoihin laskevasti. Suomessa aurinkovoimatuotanto on saavuttanut tänä kesänä n. 800 MW huipputuotantolukemia. Perinteinen yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantokapasiteetin määrä tulee pikkuhiljaa laskemaan, mihin vaikuttaa myös sähkökattiloiden lisääntyvä määrä kaukolämmön tuotannossa. Sähkökattilat omalta osaltaan kasvattavat sähkön hintavolatiliteettia.

Suomen suuri spot-hintavolatiliteetti tarkoittaa sitä, että ne asiakkaat, joiden kulutuksella on kyky joustaa, saavat joustolleen yhä suuremman arvon. Niille sähkönkäyttäjille, jotka eivät voi joustaa kulutuksessaan suuri hintavaihtelu tarkoittaa riskiä suurista profiili-/kulutusvaikutuskustannuksista. Myös koko järjestelmätasolla joustokykyä tullaan tarvitsemaan huomattavasti enemmän tulevina vuosina, jotta käyttövarmuus saadaan pidettyä korkealla tasolla ja hintavolatiliteetti kohtuullisena. Hintavolatiliteetti kertoo myös sitä, että systeemi on varsin herkkä erilaisille häiriöille. Sähköntuotantokapasiteetin kasvu Suomessa jatkuu tulevina vuosina, mikä tarkoittaa lähinnä tuulivoiman ja aurinkovoiman kasvua. Sähkönkulutuksen kehittymisen arvioinnissa on suuria epävarmuuksia, ja kulutuksen kasvulla on suuri vaikutus tulevien vuosien sähkön hintakehitykseen Suomessa. Kasvavat vaihteleva tuotanto ja kulutuksen kehityksen epävarmuus tekevät sähkön hinnan ennustamisesta haastavaa, jolloin hyvän sähkönhankinnan merkitys korostuu. Epävarmuuden vallitessa hyvien hinnankiinnityshetkien hakeminen ajallisesti hajauttaen tarjoaa edelleen hyvän työkalun hallita sähköenergiakustannuksia.