Nälönvirta-malli mahdollistaa taimenen elinolojen parantamisen Palokissa
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n (PKS) tahtotilana on turvata erittäin uhanalaisen järvitaimenkannan elpyminen Heinäveden Palokissa. Ratkaisuna nähdään niin sanottu Nälönvirta-malli, jossa yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla vaeltavien lohikalojen lisääntymisalue ja vapaa vaellusreitti yläpuolen vesistöön sekä Suomen sähköntuotannon omavaraisuus- ja säätövoimatavoitteita tukeva vesivoiman tuotanto.
Palokin vesivoimalaitos ja alueen merkitys uhanalaisten vaelluskalojen kannan pelastamisessa on ollut viime aikoina esillä mediassa. Pohjois-Karjalan Sähkö teetti 2021 toimintaprosessinsa mukaisesti kattavan ja puolueettoman kohdeselvityksen Palokkiin suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finlandilla. Selvityksen lopputulemana Nälönvirta-malli osoittautui toimivimmaksi ratkaisuksi. Palokista on tehty äskettäin myös muutamia muita selvityksiä. Viimeisimpänä maa- ja metsätalousministeriön Ely-keskukselta tilaama raportti ”Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalataloudelliset kehittämismahdollisuudet”. Tuore selvitys johdattaa tarkoituksenmukaisesti koskien ennallistamiseen ja voimantuotantoliiketoiminnan lakkauttamiseen huomioimatta riittävän laajasti PKS:n jo elokuussa 2022 ehdottamaa Nälönvirta-mallia.
Merkittävät näkökantaerot tulevat ilmi muun muassa siinä, että Ely-raportissa poikastiheysodotukset ovat koskien ennallistamisvaihtoehdossa arvioitu reilusti yläkanttiin, 8 000–32 000 poikasta vuodessa, kun se muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden selvityksissä on todettu olevan 300–450 poikasta hehtaarilla, eli tässä tapauksessa 7 800-11 700 poikasta. Nälönvirta-mallin osalta poikastiheysodotusta on puolestaan vähätelty.
Myös voimalaitoksen purkukustannukset ja voimalaitoksen rakennusvaiheessa perattujen koskien ennallistamiskulut on laskettu Ely-raportissa todellisia kuluja merkittävästi pienemmäksi. Ramboll Finlandin selvityksen mukaan ennallistamiskulut kohoavat vähintään yli 18 miljoonaan euroon optimaalisissa rakennusolosuhteissa. Kokonaiskulujen lopullinen summa voi kohota vielä merkittävästi ja selviää vasta laajojen lisäselvitysten jälkeen. Lisäksi ennallistamiskuluissa voimalaitoksen tuotannon ja maa-alueiden arvonmääritys ei perustu faktoihin.
PKS:n tahtotila on turvata erittäin uhanalaisen järvitaimenkannan elpyminen Palokissa heikentämättä maakunnan huoltovarmuutta. Ely-raportissa ei ole käsitelty Huoltovarmuuskeskuksen kattavaa lausuntoa sen tarkoittamalla painoarvolla. Suomessa on noin 220 vesivoimalaitosta, joista jokainen on tärkeä säätösähkön tuottaja. Palokki on 64. suurin voimalaitos Suomessa ja kuuluu tärkeysluokassa ensimmäiseen kolmannekseen. Palokki toimii Pohjois-Karjalan huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeässä roolissa ja tukee alueellista alemman tason kantaverkkoa Itä-Suomesta puuttuvan vahvimman kantaverkon vuoksi. Pohjois-Karjalan Sähkön halu ja velvollisuus on tukea maakunnan energiatasetta parhaalla mahdollisella tavalla ja turvata asukkaille tasapuolinen sähkön laatu myös tulevaisuudessa, unohtamatta vaelluskalojen elinolojen parantamista. PKS:n ratkaisuna tähän nähdään Nälönvirta-malli.
Heinäveden reitillä vaeltava erittäin uhanalainen järvitaimen lisääntyy luontaisesti Karvionkoskessa, Kermankoskessa, Vihovuonteessa ja Pilpankoskessa noin 6-10 hehtaarin alueella. PKS:n ehdotuksena on Nälönvirran vesiyhteyden uudelleen avaaminen ja kunnostaminen järvitaimenelle sopivaksi kompensaatioalueeksi, sisältäen vaellusyhteyden Juojärven ja Varisveden välillä sekä poikastuotanto- ja elinalueet. Tämä mahdollistaa Nälönjoessa 3–5 hehtaarin laajuisen lisääntymisalueen, jota voi laajentaa lähes 8 hehtaariin saakka. Idea on ollut esillä eri versioina jo useassa aikaisemmassa selvityksessä ja sitä on nyt jatkokehitetty pohjautuen viimeisimpään tietoon niin kalatalouden kuin vesirakentamisen osalta. Uusi elinympäristö voisi lähes kaksinkertaistaa taimenen elinkiertoon sopivan lisääntymisalueen ja kasvattaa 1080-3 550 poikasen vuosimäärän kohtuullisilla kustannuksilla ilman, että Pohjois-Karjalan huoltovarmuus ja uusiutuva energiantuotanto heikkenisi tai Palokin alueen virkistyskäyttö supistuisi. Myös yläpuolisen Juojärven vedenpinta pysyisi nykyisellä vaihteluvälillä, eikä toisi ongelmia reilun 3 000 rantakiinteistön omistajalle.
Ratkaisumalli mahdollistaa Palokin alueen jatkokehityksen ilman nyky-yhteiskunnan tarvitsemien infraratkaisujen alasajoa ja osoittaa niin luontoarvojen kuin muiden yhteiskunnan arvojen yhteensovittamisen ilman mustavalkoista vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
Pohjois-Karjalan Sähkön Nälönvirta-ratkaisun suunnitelmana on avata Nälönjoen, Nälönlammin ja Honkalahden kautta vesitie, jonka uoman muotoa ja kaltevuutta muokataan maaston piirteitä seuraillen. Vesitetty uoma yhtyisi Honkajoen kautta Koskijärveen ja siitä Palokin alaosassa olevaa luonnonmukaista reittiä Varisveteen. Alaosan entiset koskialueet Koivuvita, Saunakoski, Kissakoski, Hapatuskoski ja Palokinkoski olisi tässä ratkaisussa myös mahdollista kunnostaa taimenen lisääntymisalueeksi. Ratkaisumalli mahdollistaa myöhemmän tai samanaikaisen lähes 2 hehtaarin lisärakentamisen myös Saunavirran yläpuoliseen Saunalahteen. Veden riittävän perus- ja houkutusvirtauksen turvaamiseksi Nälönjoen yläpäähän on suunnitelmissa varauduttu uuden pienvesivoimalaitoksen rakentamiseen, jonka yhteyteen muodostuisi luonnonmukainen vaellusyhteys. Uudet teknologiat ja ratkaisumallit mahdollistaisivat myös pienvesivoimalalla tuotetun energian käyttämisen säätösähkön tuottamisessa, mikä olisi hyvä lisäresurssi valtakunnalliseen säätövoimareserviin kuuluvan Palokin nykyiseen vesivoimalan sähköntuotantoon.
Vastuullisuus, maakunnan huoltovarmuus ja vaelluskalojen elinolojen paraneminen ovat Pohjois-Karjalan Sähkön voimantuotantostrategian ytimessä. Tästä konkreettisena esimerkkinä on vuonna 2020 Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen viereen valmistunut Pielisjoessa sijaitseva Laurinvirran poikastuotantoalue, joka tavoitteena on edistää äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen lisääntymistä. Pielisjoki on ennestään Saimaan järvilohen luontaista lisääntymisaluetta. Vuoden 2021 lopussa oli vuorossa Louhikosken voimalaitoksen purkaminen ja Saramojoen vapauttaminen Vuoksen vesistön järvitaimenkannan elvyttämiseksi.
Helsingin Sanomien artikkelin (16.5.23) tietojen pohjalta Palokki on mukana hallitusneuvotteluissa. – Jos näin on, niin PKS:n kantaa Palokin tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole kysytty. Olisi varsin erikoista, että itse toiminnanharjoittajaa ei kuultaisi, vaikka kyseessä on kuntien omistama merkittävä maakunnallinen yhtiö, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Tuure Aho ihmettelee.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy hallinnoi kymmentä vesivoimalaitosta, joista kahdeksan on omia. Palokki on tuotannoltaan suurin kokonaan PKS:n omassa omistuksessa oleva voimala. Palokin voimalaitos tuottaa noin kolmanneksen Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimatuotannosta ja se on myös reservi- ja säätökapasiteetiltaan yksi tärkeimmistä voimalaitoksista Pohjois-Karjalassa. Vesivoiman lisäksi PKS:llä on tuulivoimaosuuksia Torniossa ja Vaasassa sekä rakennusvaiheessa olevissa Närpiön ja Lestijärven tuulipuistoissa.
PKS saavutti sähköntuotannon strategisen hiilineutraaliustavoitteen vuoden 2022 lopussa. Tuotantomme on nyt 99 prosenttisesti uusiutuvaa tai päästötöntä ja yksi prosentti koostuu turpeesta, biopolttoaineesta sekä häkäkaasusta.