Saramojoki virtaa nyt vapaana jokireittinä
PKS sai Louhikosken vesivoimalaitoksen purkutyöt päätökseen viime vuoden lopulla Nurmeksessa. Voimalaitostoiminnan lakkauttaminen ja Saramojoen alkuperäisen joen pääuoman vapauttaminen edistää merkittävästi Vuoksen vesistön erittäin uhanalaisen vaeltavan järvitaimenkannan elpymistä, sekä taimenen ja harjuksen vapaata liikkumista.
Saramojoki sivujokineen on Pieliseen virtaavista joista kolmanneksi suurin ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Se on Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen potentiaalisimpia virtavesikunnostuskohteita tarjoten kalakannan hoitoon ja elvyttämiseen erinomaiset puitteet.
Kala ja ympäristöarvot voittivat voimantuotannon
Louhikosken vesivoimalaitoksen tulevaisuuden suunnitelmat käynnistyivät vuonna 2018 peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Esiin nousi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: voimalatekniikan modernisointi tämän ajan vaatimusten mukaiseksi tai voimalan purkaminen. PKS päätti luopua Louikosken voimantuotannosta ilman korvausta.
– Saneerausinvestointi olisi ollut laskelmiemme mukaan sinänsä taloudellisesti kannattava, mutta tässä tapauksessa Saramojoen vapauttamisen arvo ympäristölle, kalakannalle ja maakunnalle oli mielestämme kuitenkin taloudellista tuottoa suurempi. Päätökseen vaikutti myönteisesti myös se, ettei voimalaitoksen purkamisesta aiheudu yhtiölle pysyvää säännöstelyvelvollisuutta tai muita rasitteita, kertoo liiketoimintajohtaja Jari von Becker Pohjois-Karjalan Sähköstä.
Vastuullisuus aina keskiössä
Vesivoiman omistus- ja tuotantostrategia on tärkeä osa PKS:n vastuullisuustoimintaa. Vesivoimalla tuotetaan puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka merkitys ja arvo tulevaisuudessa kasvaa edelleen ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Pohjois-Karjalan Sähkö omistaa toimialueellaan 10 vesivoimalaitosta, joiden tuottama sähkö kattaa yli 15 prosenttia asiakkaittemme tarvitsemasta sähköstä.
– Vastuullisuus on tärkeä periaate kaikessa toiminnassamme. Vesivoiman rakentamien, käyttö ja ylläpito toteutetaan kustannustehokkaasti sekä vastuullisesti ympäristöarvot ja turvallisuus huomioiden. Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan, Laurinvirtaan, rakennettu Saimaan järvilohen poikastuotantoalue on aikaisempi käytännön esimerkki vastuullisuusajattelustamme sähköntuotannossa, Jari von Becker toteaa.
Näin maisema Louhikoskella voimalaitoksen uomassa muuttui. Ylemmässä kuvassa voimalaitoksen pato alkukesästä, kun kaikki rakenteet olivat vielä paikoillaan. Loppukesällä patorakenteiden purkaminen oli jo täydessä vauhdissa ja pääkuvassa vastaava kohta ennallistettuna loppusyksystä.
Louhikosken voimalaitoksen purkaminen ja Saramojoen vapauttaminen -hankkeessa käytettiin aiemmin toimivaksi havaittua Laurinvira-mallia. Louhikoski oli Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-vaelluskalaohjelman ensimmäinen rahoitusta saanut purkuhanke. Purkuhankkeen kokonaisbudjetti oli noin 2,1 miljoonaa euroa, josta PKS osuus oli 900 000 euroa, 700 000 ministeriön osuutta sekä 500 000 muiden rahoittajien, kuten kuntien, säätiöiden sekä yritysten osuutta.
Ensimmäinen voimalaitos Louhikoskeen rakennettiin jo 1920-luvulla ja nykyiseen muotoonsa voimalaitos uusittiin 1987. Nyt voimantuotanto on hiljentynyt Saramojoella lopullisesti. PKS luovutti kohteen Ely-keskukselle, joka jatkaa joen loppuosan kunnostamista kalatalouskäyttöön. Työ jatkuu suunnitelmien mukaisesti vielä vuosia.