Hullut Päivät tukkumarkkinoilla
Suomen hinta-alueen spot-sähkön keskihinta on elokuun alkupäiviin mennessä toteutunut tänä vuonna hieman yli 44 euron tasoon megawattitunnilta. Edessä on pikku hiljaa pimenevä ja kylmenevä loppuvuosi, joten koko vuoden keskiarvo voi vielä nousta muutamalla eurolla. Viime vuonna hinta toteutui noin 33 euron tasoon ja sitä edeltävinä vuosina jopa sen alle. Puhutaan yli kolmanneksen hinnannoususta vuodesta 2017 vuoteen 2018. Mistä oikein on kyse?
Kuluneen vuoden aikana kolme sähkön hintaan vaikuttavaa keskeistä tekijää on muuttunut dramaattisesti huonompaan suuntaan: vesialtaiden täyttöaste, päästöoikeuksien hinnat ja Keski-Euroopan kuivuus.
Vesialtaiden pohja pilkottaa
Aloitetaan tärkeimmästä: Olemme kautta pohjolan saaneet nauttia tänä vuonna ”perinteisestä” säästä: kylmä talvi tyhjensi vesialtaat tavallista tehokkaammin eikä lämmin ja sateeton kesä ole niitä täyttänyt, kuten oheisesta Pohjoismaisten (Norja, Ruotsi ja Suomi) vesialtaiden täyttöastetta esittävästä kuvasta on nähtävissä. Mikä pahinta, viime viikkojen aikana vesialtaiden pinta on vielä huvennut sen sijaan, että ne olisivat normaalivuoden tapaan täyttyneet. Näin heikkoa pohjoismaista vesitilannetta ei ole ollut sitten vuoden 2006.
EU:n energiapolitiikka tukee nousevia hintoja
EU:n päästökauppajärjestelmä nostaa hiilisähkön hintaa ja Keski-Eurooppa on pitkälle hiilivoiman varassa. Päästöoikeudet ovat eräänlainen hiilidioksidivero ja niiden hinta on EU:n tavoitteiden mukaisesti enemmän kuin kaksinkertaistunut tänä vuonna. Päästöoikeuksien hinta on nyt yli 21 euroa hiilidioksiditonnilta, EU:n komission tavoitetaso on 20 – 25 euroa. Tavoitteeseen edetään säätämällä päästöoikeuksien määrää.
Vesivoiman takia Pohjoismaiden sähkö on perinteisesti ollut muuta Eurooppaa halvempaa.
EU ajaa yhteiseurooppalaisia sähkömarkkinoita ja se yhtenäistää pikku hiljaa hintoja EU:ssa nostaen pohjoismaiden tukkusähkön hintaa. Lisääntyneiden kaapeliyhteyksien myötä sähköä virtaa Pohjoismaista Keski-Eurooppaan ja kuivina vuosina päinvastaiseen suuntaan.
Kuivuus vaikuttaa muuhunkin kuin vesivoimaan
Keski-Eurooppaa vaivaa parhaillaan kova kuivuus. Esimerkiksi Rein-joen pinta on paikoitellen niin alhaalla, että hiiliproomut eivät pysty kuljettamaan hiiltä ylävirran voimalaitoksille. Tällä hetkellä Saksan energiakäännös tarkoittaakin sitä, että hiililaivat joutuvat kääntymään takaisin kesken matkanteon. Tuotantokapasiteetista on siis pulaa ja se nostaa sähkön tukkuhintaa Keski-Euroopassa. Ja kuten sanottu, kuivana vuotena sähkön suunta on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin.
Tulevaan talveen voi kätkeytyä iso miina
Kesä on ollut lämmin ja poikkeuksellisen tyyni koko pohjolassa eikä tuulivoimaa ole ollut kuin nimeksi. Niinpä vesialtaita on jouduttu lorottelemaan tyhjäksi, vaikka uutta vettä ei ole tullutkaan. Norjan ja Ruotsin keskeisille vesivoiman tuotantoalueille sateet tulevat vetenä vielä noin kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen ne tulevat lumena. Lumi sulaa vasta ensi keväänä eikä siitä ole mitään apua tulevalle talvelle.
Ratkaisevaa siis on, minkä verran sateita saamme seuraavien noin kymmenen viikon aikana.
Noin viiden viikon rankkasateet riittävät palauttamaan allastilanteen normaaliksi. Elo-syyskuu on muutenkin sateisinta aikaa Norjassa, joten vettä pitää tulla ihan aikuisten oikeasti.
Jos voimakkaita sateita ei saada, talvi alkaa vesipulassa. Tällöin spotin systeemihinta voi sydäntalvella nousta todella korkeaksi, puolitoista- tai jopa kaksinkertaiseksi tämän hetken 40-50 euron hintoihin verrattuna. Jos talvesta tulee kylmä, se vielä edesauttaa asiaa. Jos taas tulee runsaita sateita, tuleva talvi tulee olemaan hintojen osalta suunnilleen normaali. Kolmen kuukauden päästä olemme viisaampia.
Olkiluoto 3 alentaa tukkusähkön hintaa Suomessa
Näillä näkymin surullisen kuuluisa Olkiluoto 3 käynnistyy noin vuoden kuluttua. Laitosta koekäytetään loppuvuosi ja jos kaikki menee hyvin, sen pitäisi olla täydessä käytössä vuoden 2020 alussa. Laitoksen teho on 1600 MW, lähes 15 % Suomen koko tuotantokapasiteetista.
Parhaimmillaan Venäjältä pystytään tuomaan Suomeen sähköä 1400 MW teholla. Tänä vuonna on ollut pari noin viikon mittaista jaksoa, jolloin Venäjän sähkön tuonti Suomeen on ollut tapissaan – normaalistihan tuonti on aika vähäistä. Noina viikkoina sähkön tukkuhinta on Suomessa laskenut noin neljänneksellä reilun 30 euron tuntumaan. Samanlaista vaikutusta voidaan odottaa Olkiluoto 3:lta. Tilanne voi tosiin muuttua siltä osin, että sähkön vienti Suomesta Baltiaan ja osin Ruotsiin kasvaa ja se tietysti vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti hintaa nostavasti. Tosin Suomestahan ei saa viedä ydinsähköä ulkomaille…
Tuulivoima synnyttää hintapiikkejä
Viimeisen vuoden aikana on käynyt selväksi, että tuulivoiman määrä on Suomessakin kasvanut jo niin suureksi, että se heiluttaa Suomen hintaa. Niinä päivinä, kun on tyyntä, spot-hinta saattaa olla useita kymmeniä euroja korkeampi kuin tuulisina päivinä. Tosin onhan Suomen tuulivoimakapasiteetti jo suurempi kuin mainittu Olkiluoto 3.
Ongelmia vaan riittää molemmissa: toinen ei valmistu ja toinen käy silloin kun huvittaa.
Liiketoimintajohtaja heikki.rantamaki@pks.fi