tuunaa joulusaunaan oikea tunnelma

Koko Suomi saunoo aina samaan aikaan

Loppusyksyn viilenevät säät ovat houkutelleet ainakin minut entistä useammin lempeiden löylyjen äärelle. Sähkön väsymättömän voiman avulla toimivan kiukaan lämmössä on ihanan rentouttavaa karistella arjen ajatuksia ja rentouttaa rasittuneita lihaksia. Löylyjen aikana ei tule mietiskeltyä sähkön hintaa tai muita työasioita, mutta näin jälkilöylyinä voisi hieman tarkastella meidän suomalaisten noin 1,9 miljoonan saunan vaikutuksia lauantai-illan sähkönkulutukseen, sähköntuotantoon sekä tuntikohtaiseen spot-hintaan. Sillä on nimittäin vaikutusta.

Fingridin tilastoista* pystyy hienosti seuraamaan hetki hetkeltä kulutuksen ja tuotannon tasapainoa sekä millä tuotantomuodoilla käyttämämme sähkö tuotetaan. Me suomalaiset tykkäämme saunoa, ja perinteisesti tuo rituaali ajoittuu lauantaille ja juhlapyhiin. Tämän seuraavan tarkastelun tarkoituksena on tehdä saunomisesta vielä yhden asteen verran mielenkiintoisempaa – ainakin jos innostut sähkömarkkinoista, sähköntuotannosta sekä luvuista ja eikös me kaikki innostuta. Ja vaikka lämmittäisit saunasi puilla, niin suosittelen silti tutustumaan aiheeseen.

Lauantaina 24.10. moni suomalainen napsautti kulutustiedoista päätellen jälleen saunansa päälle kello 16 jälkeen. Suurin osa kiukaista oli päällä yhtä aikaa kello 18 tienoilla ja monessa kodissa saunailta jatkui tästä vielä muutaman tunnin eteenpäin. Sähkönkulutuksessa on Fingridin mittaamien tietojen perusteella nähtävissä vajaan 10 % eli n. 900 megawatin kasvu kello 16 ja 18 välillä. Jos tuon kulutuksen kasvun muuttaa mutkat oikoen lämmitettävien saunojen määräksi, niin kuuden kilowatin kiukaan kulutuksella tuo tarkoittaa noin 150 000 sähkösaunan lämmitystä tunnin ajan. On se valtava määrä.

Samalla kun me heittelimme kiuluista vettä kiukaille ja nautimme saunan löylyistä, jauhoivat voimalaitokset tarvitsemaamme sähköä auliisti ja kyselemättä. Fingridin datasta selviää, että tuulivoimasta emme saaneet suurta apua saunomiseemme. Päivän aikana lauhtunut tuuli antoi illalla mukavia henkäyksiä terasseilla vilvoitteleville saunojille, mutta suurimman kulutuksen hetkellä eli klo 18 se kattoi hetkellisesti ainoastaan noin 6 % kulutuksestamme. Muutoin kiukaan lämmitysenergia saatiin tuolloin ydinvoimasta (26 %) sekä teollisuuden prosessien ja kaukolämmön tuotannon yhteydessä saatavasta sähköntuotannosta (24 %). Alenevan tuulivoimantuotannon ja kasvavan kulutuksen hiljainen, mutta varma takaaja oli jälleen vesivoima (20 %), joka nopealla säätyvyydellään pystyi varmistamaan yhdessä tuontisähkön (25 %) kanssa meille mukavan ja rauhallisen saunomisen.

Kuva: Reaaliaikainen sähkön tuotannon ja kulutuksen tilanne 24.10.2020 kello 18.19. Lähde: Fingrid Oy.

Tuntikohtaisten sähkön hintojen osalta saunomisajan (klo 18-20) hinta oli myös mielenkiintoista tarkasteltavaa. Yllä kuvatut kulutuksen ja tuotannon tekijät ovat juuri niitä asioita, joista tuntikohtainen sähkönhinta muodostuu jokaiselle päivälle. Lauantaina 24.10. nautittiin keskimäärin 2,19 snt/kWh hinnoista. Illalla kulutuksen kasvu ja tätä kautta kalliimpien tuotantomuotojen tarve nostivat saunomisaikana käytetyn sähkön hinnan keskimäärin 4,65 senttiin kilowattitunnilta. Tämä on prosentuaalisesti erittäin merkittävä nousu, mutta edelleen erittäin edullista sähköähän tuokin oli. Jos olisit saunonut esimerkiksi klo 15 tai klo 21, niin olisit säästänyt 15 senttiä ja samalla sähköntuotannossa olisi ollut käytössä jonkin verran vähemmän tuontisähköä sekä enemmän päästöttömiä tuotantomuotoja. Tuo 15 senttiä voi tuntua pieneltä, mutta kun sen kertoo vuosittaisilla saunomiskerroilla, niin silloin kustannus voi jo tuntua. Tässäkin asiassa pätee se hienous, että sinä itse voit tehdä valinnan omien tarpeittesi pohjalta.

*https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Tomi Turunen

Myyntipäällikkö, henkilöasiakkaat ja pienyritykset
tomi.turunen@pks.fi