Miksi sähkönhinnat ovat historiallisen korkealla ja mitä sähkönkäyttäjän tulisi siitä ajatella?
Pörssisähköasiakkaat ovat kokeneet viime aikoina varsin korkeita sähkönhintoja. Mielessä on saattanut käydä markkinahintoja nopeasti seuraavan sopimuksen vaihtaminen kiinteähintaiseen. Tässä blogikirjoituksessa avaan, miksi hinnat ovat olleet viime aikoina korkeat, ja miltä tulevaisuus sähkönhinnan osalta näyttää.
Vanha sanonta ”vuodet eivät ole veljiä keskenään” näyttää totisesti pitävän paikkansa myös sähkömarkkinoilla. Alla oleva kuva esittää Nord Pool -sähköpörssin tuntikohtaisten pörssihintojen vuosikeskiarvoja 2000-luvulla. Viime vuonna 2020 sähkön pörssihinnat olivat Pohjoismaissa historiallisen alhaiset. Suomen pörssihintojen vuosikeskiarvo oli viime vuonna 28 €/MWh, kun 2000-luvun keskiarvo on 37 €/MWh.
Syy alhaisiin hintoihin oli hiukan pelkistäen vain yksi asia: sää. Vuoden 2020 alkupuolen sademäärät olivat reippaasti normaalia suuremmat, ja Norjassa oli enemmän lunta kuin koko mittaushistorian aikana. Vesivoimavaltaisessa Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässämme tämä tarkoitti hintojen romahdusta.
Kuluva vuosi 2021 on taas ollut hyvin erilainen: Suomen keskihinta on ollut 55 €/MWh tasolla, joka on korkein sitten vuoden 2010. Oheisessa kuvassa on esitetty sähkön tuntihintojen kuukausikeskiarvoja tältä vuodelta. Syitä hintatasoon on tällä kertaa muitakin kuin sää. Kesän ja syksyn korkeisiin hintoihin ovat vaikuttaneet
Vähäiseksi jääneet kevään ja kesän sateet
Vesivoimatuottajien säätötoimet ja uudet siirtoyhteydet Norjasta Iso-Britanniaan ja Saksaan
Polttoaineiden, erityisesti kivihiilen ja maakaasun, korkeat hinnat
Päästöoikeuden noussut hinta
Norjan vesivoiman tuotanto ja sen säätely vaikuttavat merkittävästi sähkön hintaan Suomessa
Alla oleva kuva esittää kuukausittaisia sademääriä energiamääriksi muutettuna viime ja kuluvalta vuodelta. Viime vuosi oli noin 17 % keskimääräistä sateisempi, ja kuluva vuosi on tähän asti ollut puolestaan 11 % normaalia kuivempi. Niin sanottu hydrologinen balanssi, joka kuvaa vesialtaisiin, lumeen ja maaperään sitoutuneen veden määrää, on tällä hetkellä poikkeuksellisen alhainen normaalitasoon verrattuna, kun taas viime vuonna sademäärät Norjassa nousivat ennätyskorkeiksi. Normaalina vesivuonna jopa noin puolet kaikesta Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä on vesivoimaa, ja kun tänä vuonna vettä ei ole viime vuoden lailla ylen määrin, norjalaiset ja muut vesivoimantuottajat voivat paremmin säädellä sitä, milloin vesivoimaa tuotetaan. Markkina ohjaa tuotannon yöltä ja viikonlopuilta arkipäiville, jossa hintataso on korkeampi. Kun samaan aikaan vesivoiman määrä tänä vuonna jää reilusti viime vuotta alemmalle tasolle, nostaa tämä luonnollisesti sähkön keskihintaa.
Markkina myös ohjaa vesivoimantuottajia säästämään vesiään myöhemmäksi syksylle, jolloin Norjan ja Iso-Britannian välille otetaan käyttöön uusi North Sea Link -merikaapeli. Iso-Britanniassa sähkön hinta on ollut perinteisesti Euroopan korkein, ja etenkin norjalaiset vesivoimantuottajat pyrkivät saamaan paremman tuoton vesivoimalleen säästämällä kesällä sataneita vähiä vesiään syksymmälle, jolloin uusi kaapeli mahdollistaa tuotannon myynnin Iso-Britanniaan sekä myös nostaa hintatasoa Norjassa ja myös muissa Pohjoismaissa.
Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso korkea
Yksi merkittävä syy viimeaikaiseen korkeaan hintaan on ollut sähköntuotannossa käytettyjen polttoaineiden ja niiden käyttöön oikeuttavan päästöoikeuden hinnan voimakas nousu. Oheisissa kuvissa näkyy kivihiilen ja maakaasun sekä päästöoikeuden hintakehitys viime ja tämän vuoden aikana. Koronapandemian aiheuttamasta talouden supistumisesta toipuminen on lisännyt polttoaineiden globaalia kysyntää, ja lisäksi polttoaineiden toimituksissa on ollut haasteita. Ilmastonmuutoksen torjunta näyttää saavan vauhtia eri puolilla maailmaa, ja poliittisten toimien uskottavuus on parantunut, mikä on osaltaan vahvistanut päästöoikeusmarkkinaa. Kivihiiltä ja maakaasua käytetään Euroopassa edelleen huomattavia määriä sähköntuotantoon, ja fossiilisia polttoaineita käyttävät sähköntuottajat joutuvat ostamaan aiheuttamiensa päästöjen verran päästöoikeuksia markkinoilta.
Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintatasot vaikuttavat merkittävästi sähkön hintaan esimerkiksi Saksassa ja Baltiassa, ja tämä hinta heijastuu myös jonkin verran meille Pohjoismaihin ja Suomeen erityisesti aikoina, jolloin tuulivoimatuotanto pohjolassa on alhainen.
Miltä tulevaisuus sitten näyttää?
Tulevaisuus pitää sisällään paljon epävarmuuksia, mutta yksi hyvä indikaattori tulevaisuudesta on sähköfutuurien hinnat. Sähköfutuurien hintataso kuvaa markkinoiden senhetkistä arviota tulevista sähkön tuntihinnoista. Oheisessa kuvassa näkyy kahden seuraavan vuosineljänneksen (Q4-2021 ja Q1-2022) ja kahden seuraavan vuoden (2022 ja 2023) futuurien hintakehitys. Kuvasta nähdään, että kahden seuraavan vuosineljänneksen hintaodotukset ovat varsin korkealla tasolla, mutta vuoden 2022 ja erityisesti vuoden 2023 hintatasot ovat selvästi maltillisempia. Futuurien hinnat liikkuvat joskus hyvin nopeasti, ja erityisesti jos Pohjoismaihin saadaan runsaita sateita, hinnat voivat laskea hyvinkin nopeasti. Lisäksi on oletettavaa, että kun polttoaineiden hinnat ovat korkeat, synnyttävät ne ajallaan uutta tarjontaa markkinoille, jolloin hinta laskee. Lisäksi edullista tuulivoimatuotantoa rakennetaan koko ajan lisää ja myös tragikoomisen kuuluisaksi tullutta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa odotetaan valmistuvaksi ensi vuoden puolella. Näillä seikoilla tulee olemaan sähkön markkinahintoja laskeva vaikutus.
Vaikka pörssisähkön hinta vaihtelee voimakkaasti, on se pitkän päälle edullisinta
Lopuksi ajatus siitä, mitä pörssisähköä tai muuta nopeasti markkinoiden hintoja seuraavaa sähköä ostavan tulisi tästä kaikesta ajatella. Futuurien hinnat vaikuttavat huomattavasti määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten hinnoitteluun. Näinä aikoina, kun johdannaisten hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla, määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen valitseminen saattaa tarkoittaa varsin korkeaan hintaan sitoutumista usean vuoden ajaksi. Pörssisähkö on suurella varmuudella pitkällä aikavälillä hinnaltaan varsin kilpailukykyinen vaihtoehto, mutta pörssisähkön ostossa pelin henkeen kuuluvat suuretkin hintavaihtelut. Näinä aikoina tuntihinnoitellun pörssisähkön ostajalta vaaditaan kylmäpäisyyttä ja pitkää pinnaa katsoa tulevaisuuteen yli korkean hinnan ajan. Käytin tämän blogin alussa sanontaa vuosien veljeydestä, ja nyt on myös hyvä lopettaa vanhaan sanontaan: se mikä menee ylös, tulee myöskin alas!
Riskienhallintapäällikkö antti.rautiainen@pks.fi