7.11.2019

Onko kotisi sähköturvallinen? – 8 asiaa, jotka on hyvä tarkistaa kotona

Kodin sähköturvallisuuteen voi itse vaikuttaa. Tässä kahdeksan asiaa, joihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Valot syttyvät, kun katkaisinta painaa. Jääkaappi hurisee uskollisesti vuodesta toiseen. Saunan kiuas antaa yhä kunnon löylyt.

Kaikki kunnossa? Ei välttämättä.

Sähkölaitteet, valokatkaisimet, pistorasiat, jopa sähköjohdot kuluvat käytössä. Viimeistään silloin, kun kuluminen alkaa aiheuttaa epämääräisiä oireita, kuten valojen vilkkumista tai sulakkeen toistuvaa palamista ilman syytä, paikalle on oitis pyydettävä ammattilainen, joka selvittää ja korjaa vian, muistuttaa ylitarkastaja Ville Huurinainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Sitä ennen voit itsekin vaikuttaa kotisi sähköturvallisuuteen. Sähkölaitteita kannattaa pitää aika ajoin silmällä ja seurata, että ne toimivat asianmukaisesti. Tässä kahdeksan käyttöturvallisuuteen vaikuttavaa asiaa, joihin on hyvä kiinnittää huomiota:

1. Pölyn kertyminen: Pölyä kertyy erityisesti valaisimiin mutta joskus jopa pisto- ja kytkentärasioihin. Paksu pölykerros estää tehokkaasti laitteen jäähdytyksen ja on aina paloriski. Aika ajoin kannattaa siis imuroida tai pyyhkiä valaisimet sekä pisto- ja kytkentärasiat päältä päin. Verkkovirralla toimivia sähkölaitteita ei kuitenkaan pidä mennä avaamaan. Yksi tärkeimmistä huoltokohteista on jääkaapin tai pakastimen jäähdytysritilän ja kompressorin säännöllinen imurointi.

2. Outo haju: Palaneen käry sähkölaitetta käytettäessä on selkeä hälytyssignaali – jokin sähkölaitteen osa lämpenee silloin vaarallisen paljon. Käry voi johtua pölystä eli siivoamisen laiminlyönnistä, tai sitten laitteessa itsessään on vikaa. Hajun syy pitää aina selvittää, sillä sähkövika ei juuri koskaan ”poistu itsestään”. Laitetta ei pidä käyttää ennen kuin vika on selvitetty ja korjattu.

3. Asiaan kuulumaton ääni: Laite sirisee, kun sen kytkee päälle, vaikka aiemmin ääntä ei ole kuulunut. Tämäkään ei ole hyvä merkki vaan usein oire alkavasta viasta. Ehjät valaisimet ja muut sähkölaitteet saati pistorasiat eivät sirise eivätkä pidä muutakaan ääntä. Äänen syy tulee selvittää, ja vaihdattaa vanhat laitteet tai osat uusiin. Valaisimista erityistä huomiota kannattaa kiinnittää vanhoihin loisteputkivalaisimiin, sillä vikaantuessaan ne käyvät todella kuumina. Sirisevän äänen syy löytyy useimmiten vikaantuneesta komponentista tai löysästä liitoksesta.

4. Sähkölaitteen mustuminen: Pistorasiaan tai muuhun sähkölaitteeseen liittyvä ilmiö johtuu useimmiten ylikuormituksesta tai löystyneestä liitoksesta. Tummunut tai peräti jo mustunut sähkölaite viestii käyttäjälleen, että tulipalon vaara on koko ajan olemassa, joten laite on korjattava välittömästi. Erityisen tarkkana kannattaa olla ulkotilojen pistorasioiden ja ulkona käytettävien sähkölaitteiden kanssa. Voimakas lämpeneminen voi vaurioittaa myös laitteen eristystasoa käyttäjän sitä huomaamatta. Verkkovirrassa olevan sähkölaitteen korjaaminen on aina ammattilaisen hommaa.

5. Mekaaniset vauriot: Kun pistorasian tai vaikka sähkökiukaan kytkentärasian kansi halkeaa tai siitä on lohjennut pala, rasia ja laite kyllä yleensä toimivat, mutta yhdistelmä ei ole enää turvallinen. Suojauksen rikkoutuminen voi mahdollistaa jännitteisten osien tahattoman koskettamisen tai veden pääsyn laitteen sisään. Rikkonainen komponentti tulee vaihdattaa ammattilaisella. Samoin rikkoutunut pienkone tai valaisin on vaihdettava ehjään – esimerkiksi eristysnauhakorjaukset eivät ole turvallisia.

Yksi yleinen silmällä pidettävä turvallisuusasia kodeissa on silitysraudan liitosjohto ja sen kunto. Johtoa kannattaa kohdella hellästi eikä esimerkiksi kietoa sitä tuhannen sykkyrälle aina käytön jälkeen. Jos johdossa on tiukkoja taitoksia, rauta toimii epämääräisesti tai johdon pinnalla on pykimä, silitysrauta tulee vaihtaa uuteen.

6. Kuluminen: Kun töpseli sujahtaa pistorasiaan vailla vastusta, rasian vastinpinnat ovat kuluneet ja/tai löystyneet liiaksi. Tällainen rasia kannattaa vaihdattaa uuteen, sillä kun kontakti rasiassa höllenee, kipinöinti yleistyy ja sähköpalon vaara kasvaa. Niin ikään jääkaapin ja pakastimen pistorasioiden löystyminen kannattaa tutkia aika ajoin, koska rasian jousikuormitteiset vastinpalat voivat väsyä myös sen vuoksi, että töpseli on vuosikausia paikoillaan pistorasiassa.

7. Ikä: Vuodet tekevät tehtävänsä muutoinkin kuin pölyn tai kulumisen kautta. Jos talosta löytyy yhä vanhoja kangas- tai metallipäällysteisiä sähköjohtoja, ne kannattaa vaihdattaa tai vähintäänkin tarkistuttaa ammattilaisella. Vaikka sähköjohdoille ei ole määritelty varsinaista käyttöikää, modernit muovikuoriset ja riittävän paksujohtimiset kaapelit toimivat turvallisemmin kodin alati kasvavan sähkölaitemäärän kanssa. Riskiryhmään kuuluvat myös ikivanhat sähkötaulut ja -keskukset. Ne eivät ole nykypäivän standardien mukaisia. Ammattilaiset suosittelevat, että kodin sähköjen kuntokartoitus teetettäisiin joka tapauksessa ainakin 30–40 vuoden välein.

8. Tuholaiset: Jyrsijät ovat hieman harvinaisempi pulma, mutta silti Tukesin tietoon tulee vuosittain useita tapauksia, joissa tuholaiset ovat aiheuttaneet vaurioita sähkölaitteille ja -laitteistoille. Hiirenpesä voi löytyä seinästä sähkötaulun takaa tai jopa jakorasiasta. Usein hiiret järsivät sähköjohtojen eristeitä, mikä paljastaa johtimen kuparin ja aiheuttaa oikosulun ja jopa sähköpalon vaaran. Maatiloilla harmina ovat joskus rotatkin. Niiden tiedetään kuorineen sähköjohtoja jopa monen metrin matkalta. Tuholaistorjunnassa tehokkainta on pitää rakennukset ja sähköasennusten läpiviennit tiiviinä. Pihaympäristö taas kannattaa pitää niin siistinä, että se ei houkuttele tuholaisia.