Vastuullista vesivoimantuotantoa
Laurinvirta-projekti 2015-20
Saimaan järvilohen ja vesivoiman rinnakkaiselo mahdollistui
Saimaan vesistössä yli 50 vuotta siten tehdyt kanavien ja vesivoimalaitosten rakentamiset sekä puunuitto tuhosivat järvilohen lisääntymisalueet lähes täydellisesti. Siitä lähtien järvilohikanta on pienentynyt ja tänä päivänä Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Tässä tilanteessa uusien poikastuotantoalueiden rakentaminen on välttämätön ja tehokkain tapa saada järvilohen kanta uudelleen elpymään.
Pohjois-Karjalan Sähkö ja Joensuun kaupunki ovat Kuurnan Voima Oy:n omistajina halunneet olla edelläkävijöitä järvilohen suojelussa. Kuurnan Voima teki vuonna 2015 aloitteen Laurinvirta-hankkeen käynnistämiseksi yhdessä ELY-keskuksen kanssa tavoitteena palauttaa Pielisjoen vaelluskaloille mahdollisuus vapaaseen lisääntymiseen ja alueen käyttöönotto tapahtui lokakuussa 2020. Hankkeessa rakennettiin Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalue, jonne ohjataan virtaavaa vettä yhtäjaksoisesti ympäri vuoden. Tulvauoman kokonaispinta-ala on kaikkiaan 20 hehtaaria, josta lähes puolet palvelee järvilohen lisääntymistä ja poikasten kehittymistä.
Kontiolahden kunta on rakentanut poikastuotantoalueen rannalle ulkoilureitin opastetauluineen. Näin kuka tahansa voi tulla tutustumaan ainutlaatuiseen järvilohen poikastuotantoalueeseen sekä vaelluskalojen elämään. Laurinvirta-projekti on hyvä esimerkki siitä, kuinka laajalla yhteistyöllä voidaan paikallisesti sovittaa yhteen kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet. Kuurnan Voiman yhteistyökumppanina olivat mukana mm. maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä UPM-Kymmene Oyj. Tulvauoman kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja se rahoitettiin valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen avulla.
Laurinvirran poikastuotantoalueesta kuvattiin minidokumentti "Lohen tarina".
Poikastuotantoalue vaati mittavia maansiirtotöitä, joissa uoman pohjaa muotoiltiin virtausten optimoimiseksi ja maamassoja lajiteltiin mahdollisimman luonnonmukaiseen järjestykseen uoman pohjalle. Tavoitteena oli saada aikaan optimaaliset olosuhteet äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymiselle. Poikastuotantoalueen suunnittelussa on käytetty parasta mahdollista asiantuntemusta ja yhteistyötä eri alojen kanssa. Alueen toimivuutta voidaan arvioida parinkymmenen vuoden aikajänteellä.
Saimaan järvilohen lisääntymisalueen suunnittelu ja rakentaminen
Voimalaitoksen purkaminen vapautti Saramojoen
Vuonna 2020 PKS julkisti suunnitelman luopua voimantuotannosta Louhikoskella ja purkaa voimalaitos vuoden 2021 aikana. Purkamisen jälkeen Saramojoki vapautui kalatalouden ja virkistystoiminnan käyttöön.
PKS:n omistaman Louhikosken vesivoimalaitoksen purkaminen saatiin päätökseen Nurmeksessa vuoden 2021 lopussa. Voimalaitostoiminnan lakkauttaminen ja Saramojoen alkuperäisen joen pääuoman vapauttaminen edistävät merkittävästi Vuoksen vesistön erittäin uhanalaisen vaeltavan järvitaimenkannan elpymistä, sekä taimenen ja harjuksen vapaata liikkumista.
Saramojoki sivujokineen on Pieliseen virtaavista joista kolmanneksi suurin ja sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Se on Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen potentiaalisimpia virtavesikunnostuskohteita tarjoten kalakannan hoitoon ja elvyttämiseen erinomaiset puitteet.
Louhikosken vesivoimalaitoksen tulevaisuuden suunnitelmat käynnistyivät vuonna 2018 peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä. Esiin nousi kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: voimalatekniikan modernisointi tämän ajan vaatimusten mukaiseksi, joka olisi ollut taloudellisesti kannattava ratkaisu, tai voimalan purkaminen. PKS päätti luopua Louhikosken voimantuotannosta ilman korvausta. Päätökseen vaikutti myönteisesti se, ettei Louhikosken voimalaitoksen purkamisesta aiheudu PKS:lle pysyvää säännöstelyvelvollisuutta tai muita rasitteita.
Vastuullisuus aina keskiössä
Vesivoiman omistus- ja tuotantostrategia on tärkeä osa PKS:n vastuullisuustoimintaa. Vesivoimalla tuotetaan puhdasta uusiutuvaa energiaa, jonka merkitys ja arvo tulevaisuudessa kasvaa edelleen ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. PKS hallinnoi kymmentä vesivoimalaitosta, joiden tuottama sähkö kattaa yli 15 prosenttia asiakkaittemme tarvitsemasta sähköstä.
Vesivoiman rakentamien, käyttö ja ylläpito toteutetaan kustannustehokkaasti sekä vastuullisesti ympäristöarvot ja turvallisuus huomioiden. Pielisjoen Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan, Laurinvirtaan, rakennettu Saimaan järvilohen poikastuotantoalue pienvesivoimaloineen on aikaisempi käytännön esimerkki vastuullisuusajattelustamme sähköntuotannossa.
Louhikosken voimalaitoksen purkaminen ja Saramojoen vapauttaminen -hankkeessa käytettiin aiemmin toimivaksi havaittua Laurinvirta-mallia. Louhikoski oli Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-vaelluskalaohjelman ensimmäinen rahoitusta saanut purkuhanke.
Ensimmäinen voimalaitos Louhikoskeen rakennettiin jo 1920-luvulla ja nykyiseen muotoonsa voimalaitos uusittiin 1987. Nyt voimantuotanto on hiljentynyt Saramojoella lopullisesti. PKS luovutti kohteen ELY-keskukselle, joka jatkaa joen loppuosan kunnostamista kalatalouskäyttöön. Työ jatkuu suunnitelmien mukaisesti vielä vuosia.