Puhoksen voimalaitos pesi kasvonsa
Siinä missä luusta, nahkasta ja jäntevistä lihaksista valmistettu suomalainen kuusikymppinen mies tuottaa vielä energiaa ympäristöönsä liki täydellä teholla, on teräksestä, betonista ja punatiilistä valmistettu kuusikymppinen vesivoimala jo väsynyt ja täysremontin tarpeessa. Voimala-armadamme pienimpiin kuuluva, sympaattinen Kiteen kupeessa sijaitseva Puhoksen voimala otettiin täysin uudistettuna käyttöön keskiviikkona. Investoinnin suuruus oli kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa, mutta nyt voimala on valmis tuottamaan puhdasta sähköä häiriöttömästi vähintään seuraavat 60 vuotta.
Melko tarkkaan vuoden kestäneen peruskorjauksen aikana uusittiin voimalaitoksen turpiini ja muu sähkötekniikka, peruskorjattiin voimalarakennus ympäristöineen ja korjattiin säännöstelypato turvalliseen kuntoon. Tämän lisäksi Kiteen kaupunki peruskorjasi voimalaitoksen vieressä sijaitsevan vanhan myllyrakennuksen maa-alueineen virkistys- ja museokäyttöön. Korjauksen yhteydessä saatiin aikaan myös pieni tekninen erikoisuus, sillä voimalan nimellisteho laski 800 kilowatista 650 kilowattiin, mutta silti vuosituotanto kasvoi 1400 megawattitunnista 1700 megawattituntiin. Ilmiö perustuu voimalaratkaisun hyötysuhteen paranemiseen ja entistä laajempaan käyttöalueeseen. Nyt saadaan Pyhäjärven säännöstely ja vedet hyödynnettyä voimantuotantoon huomattavasti paremmin kaikkina vuodenaikoina.
Piskuinen Puhos oli teollistumisen edelläkävijöitä Suomessa 1700-luvulla
Puhoksenkoski sijaitsee Oriveden ja Pyhäjärven välisellä kapalla kaistaleella, mikä teki siitä aikanaan otollisen paikan puun uitolle ja sahaustoiminnalle. Ensimmäinen saha Puhos-virtaan rakennettiin jo 1780-luvun alussa, jolloin oli lupa sahata tuhat tukkia vuodessa. Viisikymmentä vuotta myöhemmin oli sahausmäärä kasvanut jo kymmeneen tuhanteen tukkiin ja saha kuului tuolloin hevosvetoisine rautateineen Karjalan suurimpiin ja nykyaikaisimpiin.
Kuljetustoiminnan tehostamiseksi silloinen vesisahan hoitaja Nils Ludvig Arppe päätti rakennuttaa höyryhinaajan. Laiva rakennettiin pietarilaisen telakan piirustusten mukaan ja veistettiin Puhoksessa. Hinaajan siipirattaita pyörittämään asennettiin voimaa uhkuva 30 hevosvoiman höyrykone. Ilmariseksi ristitty 26 metriä pitkä ja 4,5 metriä leveä laiva laskettiin vesille vuonna 1833. Puhos toimi näin höyrylaivakauden edelläkävijänä maassamme. 1800-luvun loppupuolella Puhoksessa tehtiin vielä useita laivoja, valettiin rautaa ja konepajassa tehtiin jopa höyrykoneitakin.
Pienelläkin on paikkansa vesivoiman tuotannossa
Sahaus- ja myllytoiminta sekä sähköistyvä maatalous tarvitsivat sähköä, jota varten tarvittiin rakentaa oma vesivoimala. Kaukas Oy:n ja Pohjois-Karjalan Sähkön yhteistyönä Puhosvirtaan valmistuikin voimalaitos vuonna 1961 käyttämään hyväkseen uoman noin neljän metrin putouskorkeutta. Voimalan 800 kilowatin nimellistehoisesta generaattorista arveltiin silloin riittävän sähkövirtaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta maakunnan nopea sähköistyminen osoitti sen haaveen vääräksi. Puhoksen sinänsä pienellä vesivoimalalla on silti nykyäänkin oma vahva merkityksensä puhtaan vesivoiman tuottajana. Ei kaiken tarvitsekaan aina olla niin suurta ja mahtavan kokoista ollakseen silti tärkeää.
