Saimaan järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalue valmistui
Kuurnan vesivoimalaitoksen tulvauomaan, Laurinvirtaan, on valmistunut Saimaan vesistön merkittävin järvilohen lisääntymisalue. Laurinvirta on äärimmäisen uhanalaisen järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta ja hankkeen tavoitteena on palauttaa järvilohen luonnollinen elinkierto Pielisjoen ja Saimaan välillä.
Pohjois-Karjalan Sähkön ja Joensuun kaupungin omistama Kuurnan Voima Oy käynnisti ainutlaatuisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on mahdollistaa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen luontainen lisääntyminen. Työt käynnistyivät kesällä 2019 patoamalla Laurinvirran laaja kilometrin pituinen uoma, johon rakennettiin tarkkojen mallinnusten mukainen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Samaan aikaan rakennettiin tulvauoman patoluukun rakenteisiin pienvesivoimala, joka turvaa järvilohen tarvitseman 35 m3/s suuruisen jatkuvan vedensaannin sekä ottaa talteen veden juoksutuksesta saatavan sähköenergian.
- Pienvesivoimalan täysin uudenlainen tekniikka on ollut haastava toteuttaa, mutta tässä projektissa on edetty äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja järvitaimenen ehdoilla, kertoo Sähköntuotannon liiketoimintajohtaja Jari von Becker Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:stä.
Kuluneen syksyn aikana toteutettujen vedenalaisten kuvausten ja rannalta tehtyjen havaintojen perusteella lohikalat ovat löytäneet tiensä uusille kutupaikoille Laurinvirtaan. Luonnonvarakeskus kartoittaa yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa loppusyksystä syntyneitä kutupesiä, ja ensi keväänä kerätään löytyneistä pesistä poikasnäytteitä DNA-tutkimuksia varten. Jatkossa nousevien kutukalojen määrää tullaan arvioimaan kaikuluotauksella.
- Uskomme tämän uuden kutualueen soveltuvan hyvin sekä järvilohen että -taimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Aika näyttää, toteutuvatko toiveet, mutta kyllä kaikki edellytykset sille ovat kunnossa, arvioi erikoistutkija Matti Janhunen Lukesta
Saimaan järvilohen kärkihankkeen yhteistyötahoina ovat toimineet Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä ulkopuoliset rahoittajat.