Sähköautojen suosio Suomessa kasvaa vakaasti – tekniikka kehittyy ja kustannukset putoavat
Vaikka kokonaismäärä on vielä melko pieni, ovat kasvuprosentit huikeita. Viime vuonna täyssähköautojen rekisteröinnit lisääntyivät yli 50% ja edellisenä vuonna rekisteröintimäärä kaksinkertaistui vuodesta 2016. Trafin tilaston mukaan viime vuonna rekisteröitiin 776 kokonaan sähköllä toimivaa henkilöautoa ja 4797 hybridiä.
Sähköauton tekniikka on kehittynyt nopeasti ja hankintakustannukset pudonneet lähemmäs polttomoottoreilla käyvien autojen hintoja. Kevyempi verotus vaikuttaa hankintaan. Sähköautoissa vuoden 2019 alusta lähtien autovero on pienin mahdollinen, eli 2,7%. 35 000 euroa maksavan sähköauton hinnassa voi olla 5000 euroa vähemmän autoveroa kuin polttomoottoriautossa. Käyttövoimamaksuissa sähköautoilija säästää vajaat 300 euroa vuodessa, verrattuna dieselautoon ja sähköauton hankintaan on mahdollista saada 2000 euroa hankitatukea. Käyttökustannuksiltaan sähköauto on selkeästi polttomoottorikäyttöistä edullisempi. Auton käyttö ei ole vaikeampaa, se on kuitenkin erilaista kuin autoilu bensiinillä tai dieselillä.
Enemmän merkkejä tarjolla
Sähköautojen ensirekisteröinnit jakautuvat nyt tasaisemmin useamman merkin kesken. Viime vuonna sähköautojen rekisteröintitilastossa oli 9 eri merkkiä. Nopeimmin osuuttaan ovat kasvattaneet Nissan, Volkswagen ja Hyundai. Kalliimman hintaluokan Tesla on hieman menettänyt osuuttaan. Teslan hankintahinnat ovat mallista riippuen olleet 100 000 euron tasolla. Nissanin Leaf-mallin hinnat alkavat 37.700 eurosta ominaisuuksista ja varustetasosta riippuen ja Vokswagen e-Golfin hankinta edellyttää yli 42.000 euron sijoitusta.
Lataus kotona
Useimmat sähköautojen käyttäjät lataavat autoaan kotona ja työpaikallaan. Autojen mukana tulee latauslaite, joka liitetään normaaliin pistorasiaan. Näillä hidaslatauslaitteilla akut ehtivät latautua hyvin yön aikana. Lisää mukavuutta ja turvallisuutta saa hankkimalla erillisen kiinteän kotilatauspisteen. Niiden käyttämä virtamäärä on selkeästi suurempi, 16A – 3x32A mallista riippuen. Asennuksessa on hyvä olla yhteydessä ammattilaiseen, joka varmistaa kodin sähköverkon riittävyyden. Kerros- ja rivitaloissa lataaminen vaatii asiasta sopimisen taloyhtiön kanssa. Laitevalmistajat ovat olleet hyvin hereillä lisääntyvän lataustarpeen kanssa ja kehittäneet valmiita ratkaisumalleja taloyhtiöille. Yksinkertaisimmillaan lämmitystolpan saa muutettua lataukseen sopivaksi vaihtamalla kellokytkimen latausasemaan. Toki tarjolla on myös kehittyneempiä etäohjattuja malleja. Motiva on julkaissut taloyhtiöille ”Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -oppaan”, josta löytyy tarkempia ohjeita.
Julkiset latauspisteet pääteiden varsilla
Sähköauton akkuja voi ladata myös matkan varrella. Huoltoasemilla, pysäköintitaloissa ja yritysten pysäköintialueilla on sekä ilmaisia että maksullisia pikalatauspisteitä, joiden suuritehoisilla latureilla voi tankata akkuihin lisävirtaa tauon aikana. Puolen tunnin pysähdys riittää akkujen lataukseen 80% varaustilaan. Julkisia latauspisteitä on Suomessa tällä hetkellä jo yli 600 ja niissä erillisiä latauspaikkoja n. 1700. Vuodessa latauspisteiden määrä on kaksinkertaistunut, ja on helppo arvata kasvun jatkuvan sähköautoilun suosion myötä. Liikuttaessa sähköautolla Etelä-Suomessa latauspaikka löytyy todennäköisesti riittävän usein. Muualla sähköautoilija joutuu turvautumaan useammin omaan latauslaitteeseen, joka tosin kulkee helposti auton mukana.
Sähköautossa uutta teknologiaa
– Ekologisuus on tietysti yksi peruste valinnalle, mutta minua kiinnosti myös uudenlainen tekniikka. Sähköautoissa on jotakin ihan uutta ja erilaista, kun taas polttomoottoriautot eivät ole esitelleet pitkään aikaan mitään merkittäviä uudistuksia, sanoo Lasse Järvinen, jolla on jo useamman vuoden kokemus sähköautoilusta.
– Meillä tämä on perheen ainoa auto, mutta jos taloudessa on kaksi autoa, niin mielestäni silloin sähköauto sopii monille erityisen hyvin. Ajatuksissa esteeksi vaan nousee niin helposti se ”Lapin matka”, jota sähköautolla ei ole mahdollista tehdä. Tosin niitä ”Lapin matkoja” tehdään aika harvoin, ja silloin voi vaikka vaihtaa kaverin kanssa autoja, kuten me teemme. Leafissa on valmiina tietoliikenneyhteys, joka tallentaa automaattisesti tietoja auton käytöstä valmistajan palvelimelle. Käyttäjä voi verrata esimerkiksi omia kulutuslukujaan toisten käyttäjien vastaaviin ja kehittää tarvittaessa ajotapaansa.
– Minulla on matkapuhelimessa sovellus, jolla voin ohjata vaikka latausta ja lämmitystä. Saan tähän myös muistutuksen jos unohdan laittaa auton latauspistokkeen kiinni kotiin tullessani, kertoo Lasse.
Taloudellista ja päästötöntä menoa
Järviset ostivat autonsa vähän käytettynä, mittarissa oli 15 000 km. Nissan Leafin hinta oli tuolloin 23 000 euroa, eli ihan tavallisen samankokoisen bensiinimoottorisen auton hinta.
– Ajamme vuodessa n. 10 000 kilomeriä, ja polttoainekustannus on ollut n. 15 euroa kuukaudessa. Auton 24 kilowattitunnin akusto riittää hyvin normaaliin käyttöön asioinnissa paikkakunnalla. Kotkasta Helsinkiin ajettaessa pieniakkuisella autolla on välille varattava yksi tankkaustauko, sillä kulutus kasvaa nopeasti moottoritienopeuksilla. Auto lataa akkuja myös jarrutusenergialla, mitä ei synny moottoritiellä, kertoo Lasse.
– Huoltolaskukin oli iloinen yllätys, sillä perinteistä moottoriöljyn ja suodattimen vaihtotarvetta ei nyt ole. Liikenteestä aiheutuu noin viidennes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähköauto on täysin päästötön, jos lataukseen käytetään ilman päästöjä tuotettu sähköä. Tällä on iso merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä sekä myös kaupunkien ilmanlaadussa.
Linkit: