Puhelin taskuun ja metsään – muista apuvälineet, niin et eksy
Vaikka et aikoisikaan eksyä, kannattaa metsäretkelle ottaa mukaan muutama sähköinen apuväline. Katso luonto- ja eräopas Markku Laatikaisen vinkit parhaista valinnoista.
Sienestäessä tai marjastaessa kulkee usein mutkitellen, eikä suuntaa tai maiseman merkkejä pistä merkille tarkoin. Kotikulmilla tämä ei haittaa, mutta vieraassa metsässä voi eksyminen olla lähellä. Mistä tulin, minne päin minun pitäisi mennä nyt? Pilvinen päivä yhä pahentaa pulmaa, kun auringostakaan ei saa kunnolla suuntaa.
Onneksi teknisiä turvavälineitä on jo monenlaisia. Valtaosa on pienikokoisia, keveitä ja halpoja. Ei siis ole mitään syytä jättää tekniikkaa kotiin.
Erä- ja luonto-opas, ja oppaiden kouluttaja Markku Laatikainen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriasta sanoo, että nykyretkeilijän ykköslaite on älypuhelin sovelluksineen.
Tältä näyttää 112 Suomi -hätäpuhelunsoittosovellus älypuhelimen kosketusnäytöllä. Näppää pyörylää, ja hätäpuhelu lähtee matkaan.
Älypuhelin
Matkapuhelimesta siis aloitetaan. Jos eksyt, soita hätänumeroon 112. Puhelu kulkee ”vanhanaikaisella” kännykälläkin, mutta älypuhelin tekee pelastautumisesta helppoa.
Ennen retkelle lähtöä kannattaa älykännyyn ladata 112 Suomi -niminen sovellus. Se on ilmainen ohjelma hätäpuhelun soittamiseen, ja löytyy sovelluskaupoista.
Kun soitat hätäpuhelun sovellusta käyttämällä, etkä vain näppäile numeroita 1, 1, 2, näkee hätäkeskuspäivystäjä automaattisesti sijaintisi koordinaatit. Sinun ei siis tarvitse itse yrittää selittää, missä olet. Koordinaattien avulla hätäkeskuspäivystäjä pystyy neuvomaan sinut pois metsästä, tai jos olet loukkaantunut, pelastajat osaavat vaivatta paikalle.
112 Suomi -sovelluksen toiminta perustuu GPS-sijaintitietoon, eli satelliittipaikannukseen. Sovelluksen toiminta edellyttää, että älypuhelimesi paikkatieto on päällä eli sallittu. Myös data- ja GPS-yhteyksien tulee olla päällä. Puhelin lähettää sijaintitietoa vain, kun käyttäjä antaa siihen luvan, eli kun käynnistät sovelluksen ja soitat hätänumeroon. Kulkuasi ei siis tarkkailla koko ajan.
Tällä tekniikalla kyetään eksynyt paikantamaan noin 10 metrin tarkkuudella. Tarkkuutta voit parantaa siirtymällä aukealle tai muuta maastoa korkeammalle paikalle.
Muitakin hyödyllisiä sovelluksia on älypuhelimeen tarjolla, kuten digitaalinen kompassi, karttaohjelmat, ensiapuohjeet ja vaikkapa kasvien tunnistussovellukset.
ERÄOPPAAN VINKKI: Siententunnistussovellus on tosi kätevä. Otat sienestä kuvan, ja sovellus etsii vaihtoehdot, mikä sieni voisi olla kyseessä.
Suomalaisen Suunto Oy:n tuorein älykello, malli 7, sisältää GPS:n, ilmaiset offline-kartat, lämpökartat ja normaalit älykello-ominaisuudet.
Älykello
Ranteeseen sitaistu älykello on vaivattomampi vilkuiltava, kuin taskusta esiin kaivettava älypuhelin. Se ei katoa tai putoa yhtä helposti edes vaikeassa maastossa kuljettaessa. Hyvä retkeilijän älykello kestää iskut, kosteuden ja lian.
Ominaisuuksiltaan älykellot rinnastuvat älypuhelimiin. Kun otat kelloon mobiililiittymän, voit käyttää sitä puhumiseen, viestittelyyn, musiikin kuunteluun, maksamiseenkin. Kelloon lataat maastokartat, joita löydät sovelluskaupoista. Kun merkkaat karttasovellukseen metsäretkesi lähtöpisteen, näet kellosta kulkemasi reitin. Palaaminen lähtöpisteeseen käy helposti, vaikka olisit välillä harhaillutkin.
Kellojen miinuspuoli verrattuna älypuhelimiin on pieni näyttö, vaikka karttoja voi toki zoomata suuremmaksi. Pienen akun vuoksi on kellojen toiminta-aika yhdellä latauksella myös tyypillisesti kännyköitä lyhyempi. Valmistajat lupaavat akkukestoa alle vuorokaudesta muutamiin vuorokausiin.
Älykellojen hintahaitari ulottuu noin sadasta eurosta useisiin satoihin euroihin.
ERÄOPPAAN VINKKI: Metsän terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja näillä laitteilla voit todentaa hyödyt itsellesi. Jo pieni metsässä oleminen parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa ja laskee sykettä.
Avaimenperään yhdistetty paikannin voi olla yhtä aikaa pieni, näkyvä ja monipuolinen, kuten nämä Pebbel V2 -mallit.
Paikannin
Avaimenperän kokoinen paikannin on ehdoton varuste metsäretkelle, etenkin jos puhelimena on vanha kännykkä, eikä älylaite.
Paikantimia on monenlaisia. Tarkimmat perustavat toimintansa GPS-signaaliin, osa tukeutuu GSM- eli matkapuhelinverkkoon, jotkut laitteet käyttävät molempia.
GSM-verkossa toimivien laitteiden tarkkuus riippuu matkapuhelinverkon kattavuudesta. Jos tukiasemamastoja on harvassa, on paikannuksen tuloskin vähän sinne päin – mutta hätätilanteessa joka tapauksessa parempi kuin ei mitään.
Joissakin malleissa paikantimen toiminta voidaan parittaa älypuhelimeen niin, että eksynyt voi paikantimen napin painalluksella lähettää hätäviestin ja paikkatietonsa ennalta määriteltyyn älypuhelimeen. Näin omainen – tai kuka tahansa vastaanottajaksi onkaan määritelty – saa tiedon pulmasta. Jos viestin vastaanottajan älypuhelimessa on karttasovellus, paljastuu samalla eksyneen sijainti. Käyttöä varten paikantimeen tarvitaan puhelinliittymä, josta aiheutuu lisäkustannus.
Halvimmat paikantimet maksavat muutaman euron, kalleimmat parisataa euroa.
ERÄOPPAAN VINKKI: Tärkeintä on aina kertoa jollekin, mihin olet menossa ja milloin aiot palata kotiin. Näin tiedetään, mistä sinua voi etsiä, jos et jostain syystä löydä itse takaisin.
Sähkösytyttimiä on markkinoilla moneen tarpeeseen. Kotimainen Kaari Loimu X2 -malli on tehokkaimmasta ja kestävimmästä päästä.
Sähkösytytin
Jos eksymisen takia joutuu viettämään metsässä pitkän tovin, on tulentekovälineistä iso ilo. Nuotio lämmittää, ja jos repusta löytyy syötävää, voit vaikka lämmittää iltapalan. Pimeään aikaan nuotio näkyy kauas, ja etsintäpartion lämpökamerakin havaitsee sen helposti.
Perinteiset tulitikut ovat yhä hyvä varuste, mutta niitä parempi on sähköinen sytytin. Se ei sammu sateessa eikä tuulessa. Lisäksi se on turvallinen, koska ei sisällä kaasua tai bensaa, kuten tavalliset sytyttimet.
Sähkösytytin luo kärkiensä väliin jopa yli tuhat asteisen valokaaren, mutta ilman liekkiä. Valokaari sytyttää helposti aineen, jota laitteen kärjillä kosketetaan, mutta ei räisky tai heilu tuulessa, kuten tavallinen liekki.
Valmistajat lupaavat sähkösytyttimille yhdellä latauksella vajaasta sadasta pariin sataan sytytyskertaa. Akut taas valmistajien mukaan kestävät kymmenistä satoihin latauskertaa. Useimmissa malleissa akkua ei voi vaihtaa, vaan sen hiivuttua laite joutaa kierrätykseen.
Akku tekee sähkösytyttimestä myös varavirtalähteen – varmista vain, että otat mukaan sopivat välijohdot laitteidesi lataamiseen.
Sähkösytyttimen hinnat alkavat noin kymmenestä eurosta. Laadukkaankin laitteen saat jo muutamalla kymmenellä eurolla.
ERÄOPPAAN VINKKI: Tulen kanssa pitää aina varoa, kuuma valokaarikin on vaarallinen. Tulitikut ja vaikka tuluksetkin on hyvä olla mukana sähkön loppumisen varalta. Tulukset toimivat sateessa ja tuulessakin.
Petokarkottimet
Metsässä voi törmätä hirveen, suteen, karhuun ja Itä-Suomessa myös villisikaan, joka on hermostuessaan vaarallinen eläin. Yleensä eläimet kuitenkin väistävät ihmistä, koska havaitsevat retkeilijän paremmin ja aiemmin, kuin tämä eläimet.
Mutta joskus retkeilijä onnistuu yllättämään pedon, ja se on vaarallista.
Perinteiset keinot, kuten äänekkäästi kulkeminen hiipimisen sijaan, lauleskelu tai vaikka pieni tiuku reppuun kiinnitettynä auttavat – eläin väistää. Eikä sekään haittaa, jos liikkuu reippaasti, aina hikeen asti. Moni eläin haistaa ihmisen jo kaukaa, eikä pidä hajusta. Tupakointikin voi auttaa.
Tehokasta, taskuun mahtuvaa ja sähköllä toimivaa petokarkotinta ei ole vielä keksitty, ellei sellaiseksi lue esimerkiksi radiota.
Joskus myynnissä näkee karkottimia, joiden mainostetaan toimivan ultraäänellä. Ne eivät testien mukaan kuitenkaan tepsi, koska nisäkkäät lepakoita lukuun ottamatta kuulevat kutakuinkin saman taajuuskaistan kuin ihminen. Ultraäänilaitteita markkinoidaan myös punkkikarkottimina, mutta tässäkään tehtävässä niiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.
ERÄOPPAAN VINKKI: Jos karkottimesta kokee saavansa hyötyä, se kannattaa ottaa mukaan. Metsään voi kuitenkin lähteä myös sillä ajatuksella, että nauttii luonnosta ja eläimistä, eikä koeta karkottaa eläimiä pois.