Kesällä mennään onkimaan – nappaa vinkit mukaan kalastusretkelle
Luonto tarjoaa ilmaisia ja kaikenikäisille sopivia elämyksiä ja jokamiehenoikeus antaa hyvät mahdollisuudet päästä niistä nauttimaan. Onkiminen on yksi helpoimmin saavutettavista luontokokemuksista eikä siihen tarvittava välineistökään maksa montaa euroa. Parhaimmillaan virkistyneen mielen lisäksi järveltä on kotiin tuomisina päivän ruoka-ainekset.
Kalastuslupaa ei tarvita
Onkijakonkari Marko Sipinen neuvoo jo muutamana kesänä onkineelle Ronja Ylöselle pilkkiongen käyttöä. Ronja on käynyt isänsä Ville Ylösen kanssa kalassa kotijärvellä Ahvenisella, mutta käytössä on ollut perinteisempi mato-onki. Saaliiksi on tullut niin särkiä, ahvenia kuin haukikin.
Onkimiseen mato-ongella tai pilkillä ei tarvitse edes kalastuslupia. Jos mieli tekee narrata kaloja virvelin kanssa, pitää ostaa valtion kalastuslupa, jolla saakin sitten virvelöidä järvessä kuin järvessä.
– Kun on maksanut valtion kalastusluvan, voi kesälomareissulla pysähtyä heittelemään virvelillä tuntemattomallekin järvelle, joka sattuu reitin varrelle. Minulla on kalastusvehkeet, pilkki ja virveli, olleet viimeiset kymmenen vuotta aina auton takakontissa mukana, ikänsä kalastanut pieksämäkeläinen Marko Sipinen kertoo.
Sipiselle virveliä mielekkäämpi kalastusväline on kuitenkin pilkkionki, joka hänellä on käytössä ympäri vuoden.
– Pilkki on ihan ehdoton pohjaonkena. Ongin miltei samoilla pilkeillä kesät talvet, kesällä vain syöttinä ovat kärpäsen toukan sijaan kastikkaat.
Petokala karkottaa pienet
Pilkkionkeen kannattaa laittaa siima, joka kestää 2,5–3-kiloisen kalan painon. Onkikalana yleisin on ahven, joka nappaa niin tasapaino- kuin pystypilkkiinkin ja myös morriin. Jos tavoitteena on hauki, on hyvä käyttää vahvempaa siimaa. Pilkin ja morrin väliin laitetaan hauen hammaskaluston kestävä peruke, joka voi olla esimerkiksi punottua siimaa.
Ahven on yleisin järvikala, ja sitä löytyy jokaisesta järvestä ja lammesta. Ahven on myös petokala, joten hyvän ahvenpaikan luona ei juuri särkiä onkeen tartukaan, sillä isot ahvenet syövät särkikalat pois. Jos ahvenapajilla käy pyörähtämässä vielä isompi peto, hauki, kannattaa etsiä uusi kalastuspaikka, sillä hauki karkottaa ahvenet tehokkaasti.
Ahven on ahne alkukesästä
Mistä ja milloin ahventa sitten lähdetään etsimään? Sipisen mukaan parhaita ahvenpaikkoja ovat alkukesästä matalien karikkojen reunat, ruovikkoiset rannat sekä virran suut ja salmipaikat.
– Keväällä ja alkukesästä ahven on 1–3 metrin syvyydessä. Ahvenet kutevat keväällä matalikoissa. Kudun aikana ne eivät syö lainkaan, ja siksi ne ovat alkukesästä touko–kesäkuun vaihteessa ahneita ottamaan myös onkeen.
Kun lämmin kesä on enää muisto ja pintavedet alkavat viiletä, siirtyy ahven syvempiin ja lämpimämpiin vesiin. Elo-, syys- ja lokakuun puolivälissä ahven viihtyy 3–6 metrissä.
Syksyllä ahvenet myös parveutuvat. Silloin voi hyviltä ahvenapajilta parhaimmillaan kiskoa kalaa solkenaan.
Aamuvirkku nappaa kalan
Ongelle lähdetään aamusta. – Mitä aiemmin kalapaikoille ennättää, sitä parempi. Parhaat ajat kalastukselle ovat aamusta kello 6–11 ja iltapäivällä kello 14 jälkeen. Periaatteessa kalastaa voi pitkin päivää aina iltayhdeksään–kymmeneen saakka.
Kala ei ole kelin suhteen kovin kranttu. Ehkä enemmän on kyse siitä, millaisessa säässä kalastaja viihtyy.
– Syksyllä mikä keli vain on hyvä kalastaa. Kesällä ehkä puolipilvinen on paras. Ei haittaa, vaikka välillä sataa hiljalleen. Sateen jälkeen kala alkaa syödä taas paremmin, koska sateen myötä järven pintaan on pudonnut uutta syötävää – ötököitä.
Ahventa ruokapöytään
Kun kalassa ollaan, kalastetaan vain sen verran kuin tarvitaan. Ahven jää monesti kiinni kevyesti vain huulestaan. Sellaisen kalan voi hyvin päästää takaisin järveen, jos se on vaikka liian pieni syötäväksi. Jos kaloista ei ole omaksi ruuaksi, niitä voi tarjota vaikka eläinten löytökotiin kissanruuaksi.
Ahven on kuitenkin mitä mainioin ruokakala omaan pöytään. Kalakukot on perinteisesti tehty pienistä ahvenista. Helpompi eväs syntyy kuitenkin pannulla paistaen.
– Pannuahveniksi sopivat 150 grammaa isommat ahvenet. Ne suolistetaan, suomustetaan ja otetaan evät pois. Mausteeksi hienoa suolaa ja hiukan sitruunapippuria. Pannulle voita ja kalat paistetaan molemmin puolin.
Pannuahvenesta on vielä nypittävä ruodot pois ennen syömistä. Mutta isommista jo 250 gramman ahvenista voi tehdä ruodottomat fileet ja paistaa helpommin syötävää ruokaa.
– Isoista ahvenista saa kaikkein helpoiten ruokaa savustamalla. Kalat vain suolistetaan ja maustetaan karkealla suolalla. Kypsästä savuahvenesta irtoaa niin nahka kuin lihakin helposti.
Tunnistatko
Suomen kansalliskala on ahven
Maakuntakalat
Itä-Uusimaa – meritaimen
Kymenlaakso – kilohaili
Etelä-Karjala – järvilohi
Päijät-Häme – lahna
Etelä-Savo – muikku
Pohjois-Savo – muikku
Pohjois-Karjala – järvilohi
Lisätietoa onginnasta:
Jokamiehenoikeudella luontoon
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Tätä oikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.
Jokamiehenoikeudella saat liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen tai ratsain luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä. Voit oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua, poimia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja sekä onkia ja pilkkiä. Jokamiehen oikeuksilla voit myös veneillä, uida ja kulkea jäällä.
Jokamiehenoikeudella et saa haitata maanomistajan maankäyttöä tai kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla. Kasvavia puita ei saa kaataa tai vahingoittaa. Et saa kerätä sammalia tai jäkälää tai tehdä avotulta. Kotirauhan häiritseminen esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla on kiellettyä, samoin ympäristön roskaaminen, moottoriajoneuvolla maastossa ajaminen, eläinten häirintä tai kalastus tai metsästys ilman asianomaisia lupia.
Kysymyksiä ja vastauksia jokamiehenoikeuksista
Miten pihapiiri määritellään? Saako rantaviivaa pitkin kävellä toisen tontin läpi?
Asuinrakennuksen pihapiiriin ei saa mennä. Siellä on voimassa kotirauhansuoja. Pihapiirin laajuudelle ei ole Suomessa metrimääräistä määritelmää, mutta se ei voi olla kuinka laaja tahansa. Sen tulee olla pihapiirikäytössä siten, että ulkopuolelta tulija huomaa saapuvansa jonkin yksityiseen käyttöön ajatellulle piha-alueella. Rantoja pitkin saa kävellä menemättä piha-alueelle. Kotirauhansuoja koskee myös kesämökkejä, vaikka asukkaat eivät ole paikalla.
Saako yhteisrannassa uida ilman rantaoikeutta?
Vesilaki sallii vesistössä kulkemisen, oleskelun ja uimisen. Rannan omistussuhteilla ei ole merkitystä. Maa-alueen käytön mahdollisuus riippuu siitä, kuinka erityiseen käyttöön alue on muutoin otettu. Jos rannan käyttö voi tapahtua siten, että maanomistajalle ei aiheudu siitä vähäistä suurempaa haittaa, niin käyttö on sallittua jokamiehenoikeutta.
Saako yksityistiellä pyöräillä ja kävellä?
Yksityistielain mukaan yksityistien käyttöä voidaan rajoittaa moottori- ja hevosajoneuvoliikenteen osalta. Kävelyä, pyöräilyä ja hiihtoa ei voi rajoittaa. Ratsastusta voi rajoittaa sellaisissa tapauksissa, joissa se nostaa huomattavasti tienpidon kustannuksia. Puomi tiellä ei poista jokamiehenoikeutta.
Saako kevyellä sähköajoneuvolla liikkua maastossa jokamiehenoikeudella?
Enintään 1 kilowatin tehoisella kevyellä sähköajoneuvolla, johon ajoneuvolain mukaan sovelletaan moottorittoman ajoneuvon vaatimuksia, saa liikkua maastossa jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu haittaa maanomistajalle.
Saako venettä säilyttää toisen alueella?
Vesialueen omistaja voi säilyttää venettään toisen omistamalla maa-alueella. Muiden veneiden säilytyksen tulee olla tilapäistä.
Lähde: www.ymparisto.fi